Messu Mielipiteitä lapsista/nuorista, päihteistä, arvoista, valtakunnan politiikasta ja Vantaan Kaupungin päätöksenteosta

Varhaiskasvatus

Pojat ja tytöt – kenelle hälytyskellot soivat

Puhutaan tyttöjen – nuorien naisten valtaavan yliopistojen opiskelupaikat. Ehkä lukumääräisesti, mutta oleellista on huippuosaajat, viisaat ja lahjakkaat, ja mitä ilmeisintä niin näitä laajasti osaavia ja oivaltavia voi syntyä yhtä lailla – niin tytöistä ja pojista … miehistä kuin naisista. Ei niinkään määrä kuin laatu. Yliopistojakin lienee Suomessa liikaa [1 – tasapaksua yllätyksettömyyttä?

Tiedote: Populistinen vääristely vie pohjan moniarvoiselta dialogilta

Päähallituspuolue Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila on noussut melko tuoreella tiedotteellaan julkisuuden valokeilaan. Anttila, joka oman väittämänsä mukaan haluaisi yhteiskuntaamme moniarvoista keskustelua, syyttää tiedotteessaan ”punavihreän vasemmiston identiteettipolitiikkaa” siitä, että se ”hajottaisi” ja ”vaatisi poliittista korrektiutta järjettömyyksiin asti jokaisessa asiassa”. Anttila näkee ”identiteettipolitiikan” saaneen jalansijaa muun muassa yliopistoissa, mediassa ja perusopetuksessa.

Varhaiskasvatuksen kriisi

Elokuun alkupuolella pääkaupunkiseudun kunnilla oli yli 300 lastentarhanopettajan vakanssia vailla työntekijöitä. Kompensoidakseen puuttuvia lastentarhanopettajia kunnat palkkasivat lastenhoitajia toimimaan epäpätevinä lastentarhanopettajina. Tämä on aiheuttanut valtavan pulan koulutetuista lastenhoitajista.

Sen sijaan, että lastenhoitajapulaa korjattaisiin esimerkiksi paremmalla palkauksella, on Seure  pääkaupunkiseudulla ruvennut tarjoamaan neljän päivän perehdytystä kenelle tahansa. 

Ei viisivuotiaita koulutusputkeen!

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on esittänyt julkisuudessa lakisääteisen esiopetusvelvollisuuden ulottamista viisivuotiaisiin lapsiin. Esitys ei ole loppuun asti harkittu. OAJ:n esitys pakollisen esiopetuksen ulottamisesta myös viisivuotiaisiin - ja loppuvuonna syntyneiden osalta jopa tätä nuorempiin - lyhentäisi leikki-ikää entisestään sekä kaventaisi perheiden valinnanvapautta lastenhoidon suhteen, kuten tekisi kauan kohkattu perhevapaauudistuskin.

Tutkimuksia joka lähtöön

Psykologiliitto on julkaissut oman vastineensa viime Palkansaajien viikolla julkaistuun tutkimukseen varhaiskasvatuksen väitetystä paremmuudesta kotihoitoon nähden.  Psykologiliiton puheenjohtajan mielestä tutkimus oli tarkoituksenhakuinen.  Annarilla Ahtola muistuttaa, että kyseessä ei ole tieteellinen tutkimus, koska sitä ei ole julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä.

Urakehitystä arvokkaampaa

Joka valitsee tutkimuksen mittarit, valitsee, minkä lopputuloksen saa.

Niinpä tänään julkaistu tutkimus kotihoidontuen ’haitallisista vaikutuksista’ äitien työllistymiselle ei yllätä. Jos selvitetään, mitä tapahtuu äitien ollessa pari vuotta pienten lastensa kanssa kotona poissa työelämästä ja saadaan tulokseksi äitien heikompi työllisyys, se nyt ei ole kovinkaan mullistava uutinen.

Lapsen kotihoito voikin olla hyvä asia!

Väitös: Enemmistö suomalais­äideistä ei kokenut lasten koti­hoidon varjostavan uranäkymiä

Erityisesti kokoomuksessa on ollut agendalla ns. varhaiskasvatusuudistus, joka suomeksi tarkoittaa sitä että äidit pitää saada nopeammin töihin ja lapset päivähoitoon. Yllättäen demarit ovat olleet vahvasti samaa mieltä, mutta eri lähtökohdista, sillä sosiaalidemokraateille viranomaiset ovat aina olleet omaisia tärkeämpiä ja perheen ulkopuoliset kasvattajat perhettä parempia kasvattajia.

Lasten mahdollisuuksien tasa-arvoa vahvistetaan 

Mahdollisuuksien tasa-arvo on Suomen koulutuksen kehittämisen kivijalka. Jokaisen lapsen on varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksessa löydettävä oppimisen ilo ja opittava riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen opintoihin. Ja koulutuksen kautta myöhemmin työpaikkaan tai yrittäjyyteen. Yhdenkään lapsen tai nuoren perhetausta, asuinpaikka tai varallisuus ei saa yksin määrittää sitä mitä hänestä voi tulla tai mitä voi opiskella.

 

Uusi varhaiskasvatuslaki eli missä varhaiskasvatuksen ongelmat oikeasti ovat?

Uusi varhaiskasvatuslaki on tekeillä, ja tämä on kirvoittanut päiväkotien henkilökuntaa mielenilmaukseen tänään. Useiden päiväkotien työjärjestys on mennyt sekaisin, ryhmiä on yhdistelty ja osa päiväkodeista on ainakin osan päivää kiinni. Perheet ovat joutuneet järjestämään aikataulujaan uusiksi. Työpaikoillakin joustetaan ja säädetään töitä ja tehtäviä.

Päivähoito – pakko, oikeus vai työssäkäynnin apu?

Kuntaliitto julkaisi perjantaina laskelmat siitä, mitä maksaisi, jos oppivelvollisuus alkaisi 6-vuotiaana ja eskari 5-vuotiaana. Kuntien pitäisi tehdä noin 300 miljoonan investoinnit ja tämän päälle vuosikustannukset kasvaisivat pysyvästi 210 miljoonalla eurolla. Laskelmat ovat ajankohtaisia, koska Vihreät ja OAJ etunenässä ovat vaatineet eskarin aloittamista jo 5-vuotiaana.

Moni näyttää ajattelevan, että kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi, lapsi ei tarvitsee varhaiskasvatusta tilanteessa kuin tilanteessa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä