Äitiyslaki tekisi miehestä äidin
Eduskunnan lakivaliokunta päätti tänään laativansa äitiyslaista puoltavan mietinnön. Lakivaliokunta aikoo kannattaa absurdia äitiyslakia, joka uudelleenmäärittelisi vanhemmuuden, tekisi siitä naisparien erikoistapauksessa peruutettavissa olevan ilmoitusasian ja myöntyisi sille, että äiti voi olla mies.
Epäkohtia ja puutteita on useita, koska ministeriövalmistelussa hyllytetty laki on kansalaisaloitteella sellaisenaan viety eduskuntaan korjaamatta epäkohtia. Alkaa yhä enemmän näyttää siltä, että jos esityksen kerrotaan vahvistavan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, saadaan kansanedustajat kannattamaan ihan mitä tahansa esitystä.
Paraneeko lapsen etu, kun sitä ei enää selvitetä?
Nykyinen vanhemmuuskäsitys perustuu biologiaan ja biologisia vanhempia korvaavaan adoptiomenettelyyn.
Äitiyslaki järjestäisi naispareille poikkeustilanteen, jossa äitiys saavutetaan pelkällä ilmoituksella. Naiskumppanin pitäisi antaa suostumus hedelmöityshoitoihin ja myöhemmin ilmoittautua lapsen toiseksi äidiksi neuvolakäynnin yhteydessä. Nykyisin asiassa toimitaan sisäisen adoption kautta, mikä turvaa lapsen etua paremmin. Pari haastatellaan, ja tarpeen mukaan tehdään vaikka kotikäynti, minkä jälkeen käräjäoikeus voi myöntää adoption.
Lakiehdotus vaikuttaa totaalisesti kadottavan sen, että vanhemmuus on elinikäinen vastuu. Se vaikuttaa koko lapsen elämään. Lasten parissa työtä tekeviltäkin tarkistetaan rikostaustat. Tähän verrattuna on täysin suhteetonta, että vanhemmuus myönnettäisiin pelkästä ilmoituksesta. Tämä laki ei valvo lasten etua.
En ymmärrä edes sitä, miten lakiehdotus olisi seksuaalivähemmistöjen etu. Sehän altistaa sille, että lapsi voi päätyä epäsopivalle vanhemmalle ja vähemmistöille koituisi siitä huonoa mainetta.
Jos äitiyslakia kannattavat kansanedustajat ovat huolissaan lasten edusta, miksi he vastustavat nykyistä menettelyä, jossa lapsen etu selvitetään? Tällaisella politiikalla ryhmät purevat omaan nilkkaansa ja vaarantavat lasten hyvinvoinnin. Kevyt sisäinen adoptioprosessi ei voi olla liian kova hinta siitä, että varmistutaan lapsen terveistä kasvuoloista.
Äitiyden voisi perua
Lakiehdotuksen mukaan tunnustetun äitiyden voisi peruttaa kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Pykälä 15 sanoo: Joka on 14 §:n nojalla tunnustanut äitiytensä, voi peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti äitiyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä.
Tämä jo sinällään kertoo vanhemmuuden käsitteen muutoksesta. Lapsi on kuin tuote, jolla on palautusoikeus. Koko laki lähtee siitä huolesta, miten aikuinen saa oikeuden olla vanhempi. Oikea lähtökohta lainsäätäjälle olisi se, miten lapselle turvataan hyvä vanhemmuus.
Erittäin huolissani olen muun muassa siitä, minkälaisia ristiriitoja tämä pykälä 15 aiheuttaisi tilanteissa, joissa lapsi syntyy vammaisena.
Äiti voisi olla mies
Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan seuraavaa: ”Äitiyden toteaminen ei edellytä sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen. Sellaisissa harvoin esiintyvissä tilanteissa, joissa henkilön oikeudellinen sukupuoli on vahvistettu mieheksi, mutta hän on säilyttänyt anatomisen sukupuolensa mukaisen suvunjatkamiskyvyn naisena, on mahdollista, että lapsen synnyttänyt henkilö on oikeudelliselta sukupuoleltaan mies. Säännös mahdollistaa äitiyden toteamisen näissäkin tilanteissa.”
Lyhyesti sanottuna: miehet synnyttämään lapsia!
Tällainen laki avaa tietä sille, että 1) sukupuolenvaihdoksen läpi käyvät naiset säilyttävät kyvyn lapsenhankintaan 2) miehille siirrettäisiin kohtuja, jotta he voisivat tulla raskaaksi. Kummatkin ovat lääketieteellisesti mahdollisia toimenpiteitä.
Esitys ei muuttaisi translakia, eli Suomessa sterilisointivelvoite sukupuolenvaihdoksen yhteydessä säilyisi toistaiseksi. Silti tämä avaa sille tietä. Mielestäni tällaisen asian kirjaaminen lakiin vaatisi erillistä pohdintaa valiokunnassa. Asiaa ei kannattaisi käsitellä muun asian kyljessä, jolloin riittäviä asiantuntijakuulemisia on vaikea tehdä. Mitä vaaroja aiheuttaa lapsen terveydelle, jos hän kasvaa mieheksi osittain muutetun naisen kohdussa tai miehelle siirretyssä kohdussa?
Puutteellista lainvalmistelua
Oikeusministeriön valmistelutyöryhmässä ja lausunnonantajissa on viranomaisten ja oikeusoppineiden lisäksi ollut edustettuna ainoastaan Sateenkaariperheet ry, joten tätä ei voi kutsua laajapohjaiseksi valmisteluksi.
Millaisen kuvan Suomen laki maalaa vanhemmuudesta? Puretaanko vanhemmuuden side biologiaan? Lapselle voitaisiin nimetä kaksi äitiä syntymästä lähtien. Vanhemmuus on vastuu, joka kestää koko eliniän ja vaikuttaa jopa perinnönjakoon. Siitä ei tulisi tehdä missään olosuhteessa ilmoitusasiaa. Perhe on yhteiskunnan perusta. Jos romutamme perheen, romutamme yhteiskunnan.
”Sellaisissa harvoin esiintyvissä tilanteissa, joissa henkilön oikeudellinen sukupuoli on vahvistettu mieheksi, mutta hän on säilyttänyt anatomisen sukupuolensa mukaisen suvunjatkamiskyvyn naisena, on mahdollista, että lapsen synnyttänyt henkilö on oikeudelliselta sukupuoleltaan mies.”
Mikä tässä oikeasti on ongelma?
Ilmoita asiaton viesti
Ei mikään, mikäli äidiksi katsotaan pitkäparteinen, miehennnäköinen otus. Eipä tietenkään mikään.
Voihan lapset toki koulussa kilpailla vanhemmillaan tyyliin: ”Minunpa isälläni on hienoin auto”. ”Minunpa äiti on on ollut kaneuskilpailussa”. ”Mutta minunpa äidilläni on musta tuuhea kokoparta ja möreä ääni”.
Ilmoita asiaton viesti
Ja tämä on ongelma koska… ai niin miksi?
Koska lapsille pitää tolkuttaa että on olemassa vain yksi malli jossa isällä on hieno auto ja äiti pärjää kauneuskilpailussa?
Tiedoksesi, niin isät kuin äiditkin voivat tälläkin hetkellä korjata (muuttaa) sukupuolensa eikä se vaikuta heidän isyyteensä/äitiyteensä millään tavoin. Äidillä voi hyvin olla tuuhea kokoparta.
Ilmoita asiaton viesti
Janne: ”Tiedoksesi, niin isät kuin äiditkin voivat tälläkin hetkellä korjata (muuttaa) sukupuolensa eikä se vaikuta heidän isyyteensä/äitiyteensä millään tavoin. Äidillä voi hyvin olla tuuhea kokoparta.”
Isät ja äidit voivat mukamas muuttaa sukupuolensa, mutta oikeasti kysymys on kirurgin veitsen tekemä muokkaus, jota ylläpidetään elämän loppuun saakka yltävällä lääkityksellä.
Vanhemmuus – en puhu nyt isyydestä tai äitiydestä – voi kuitenkin toteutua huolimatta siitä, miltä vanhemmat näyttävät.
Jos vanhemmuus on turvallinen ja lämmin, ei liene ratkaisevaa merkitystä sillä, että äitiä markkeeraa henkilö, jolla on parta ja nivuseen rakennettu, penistä muistuttava uloke ja ”isällä” silikoonirinnat ja keinovagina.
Ilmoita asiaton viesti
Ei vieläkään lakkaa hämmästyttämästä tämä, miten jotkut oletettavasti aikuiset ihmiset haluavat alkaa puhua pimpsoista ja pippeleistä silloinkin, kun ne eivät liity puheena olevaan asiaan mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmahan on lapsi .Heille ei sallittaisi yhteiskunnan tukea jos ei ole äitiä ja isää. Lasta vartenhan ne tuet menee .
Tämä ”yhdenvertaisuuslaki” Suomen perustuslaissa ei ole ennenkään koskenut kaikkia lapsia. Löytyskö persuista puhtia esittää muutosta tähän?
Lapsilisä ei kuulu köyhille!
Ylen uutiset iski maanantaina suoraan suoneen muistuttamalla, että lapsilisä lasketaan yhä tuloksi toimeentulotukea saaville.
On laskettu pian 17 (nyt23) vuotta, vuodesta 1994 lähtien.
Toisin sanoen, kaikista köyhimmät perheet eivät saa lapsilisää,
– koska toimeentulotuesta vähennetään lapsilisän verran.
US/Yle/SS-11
Pahiten köyhyys koettelee pitkään perusturvan varassa eläneitä, työttömiä, yksin asuvia, yksinhuoltajia ja monilapsisia perheitä.
Ilmoita asiaton viesti
Koskisiko tuo myös ulkomailta adoptoituja lapsia? Ei äitiysrahaa koska lapsen äiti ja isä ei kuulu perheeseen eikä asu Suomessa.
Vai veivattaisiinko tuo laki siinä tapauksessa lapsen edun mukaisesti häntä hoitavien hyväksi?
Ilmoita asiaton viesti
Pitää muistaa sekin, että perinteisen lainsäädännön mukaan lapsen äidin aviomies oletetaan automaattisesti isäksi. Myös siinä tapauksessa, että hän on käynyt sukupuolenkorjauksen ja kenties aiemmin synnyttänyt lapsia. Kiinnostavasti tämäkin on Niikon mielestä aivan jees ainakin päätellen siitä, että hän ei ole kannattanut isyysolettaman purkamista 🙂
Ilmoita asiaton viesti
”Kiinnostavasti tämäkin on Niikon mielestä aivan jees ainakin päätellen siitä, että hän ei ole kannattanut isyysolettaman purkamista :)”
Argumenttien rakentaminen siltä pohjalta mitä olettaa toisen ajattelevan tai minkä olevan toisen mielestä ”aivan jees” ei ole kovin kypsää ja asiallista keskustelua sekään. (Viitaten päivittelyysi ”aikuisten ihmisten” sanavalinnoista edellä.) Ei myöskään tälle oletukselle naureskelu hymiön kautta.
Huomattavan suuri osa tämän aihepiirin ”keskusteluista” sisältää oletuksia siitä mitä vastapuoli ajattelee, haluaa, ehdottaa, tai mitä pitää ”ihan ok”:na.
Kaiken tämän karsiminen pois voisi kasvattaa keskustelun tasoa tai ainakin mielekkyyttä huomattavasti. Ja toivon itsekin, että itselleni siitä huomautetaan, jos tällaiseen sorrun. Lapsellista se on, harrasti sitä kuka hyvänsä.
Eli jos palataan tuohon isyysolettamaan, niin tekeekö se lapsen biologisen isän olemattomaksi ja merkityksettömäksi? Isyys määräytyy ensisijaisesti avioliiton statuksen ja ilmoituksen/tunnustamisen perusteella? Vai onko kyse siitä, että periaatteessa, avioliiton perustarkoituksen huomioonottaen, voidaan olettaa että äidin aviomies on lapsen isä. Jos tämä isä ei ole lapsen biologinen isä, biologinen isä ei mihinkään katoa tämän seurauksena.
On hyvin epärelevanttia ja lyhytnäköistä olettaa äidin naispuolinen kumppani ”toiseksi äidiksi” samalla periaatteella.
Tässä olisi oikeasti syytä mennä asioiden ytimeen, perille asti.
Ilmoita asiaton viesti
”Argumenttien rakentaminen siltä pohjalta mitä olettaa toisen ajattelevan tai minkä olevan toisen mielestä ’aivan jees’ ei ole kovin kypsää ja asiallista keskustelua sekään.”
Tästä olemme siis eri mieltä. Minusta on vallan asiallista olettaa, että keskustelija pitää tärkeinä niitä seikkoja, joita hän nostaa esille, ja vähemmän merkityksellisinä niitä, joita hän ei kommentoi (lisäys: tai hyväksyttävinä niitä, joita hän ei kritisoi) vaikka ne liittyvät kiinteästi asiaan.
”Tässä olisi oikeasti syytä mennä asioiden ytimeen, perille asti.”
Ei suinkaan. Äitiyslaki on pelkkä tekninen uudistus: hoidetaanko vanhemmuuden vahvistaminen 1) hitaasti, hankalasti, viranomaisten resursseja haaskaten ja lapsen oikeusturvan vaarantaen vai 2) järkevästi ja inhimillisesti.
Ilmoita asiaton viesti
”Tästä olemme siis eri mieltä. Minusta on vallan asiallista olettaa, että keskustelija pitää tärkeinä niitä seikkoja, joita hän nostaa esille, ja vähemmän merkityksellisinä niitä, joita hän ei kommentoi (lisäys: tai hyväksyttävinä niitä, joita hän ei kritisoi) vaikka ne liittyvät kiinteästi asiaan.”
-Kyllä. Tästä olemme eri mieltä. Vedät liian helposti yhtäläisyysmerkit isyys- ja äitiysolettaman välille. Isyysolettama johtaa avioliiton perusmerkitykseen, tilanteessa, jossa ideaali ei ole toteutunut. Siis se oletus ja ideaali, että syntyvän lapsen äidin aviomies on tämän lapsen biologinen isä. Mihin avioliitto instituutiona luonnollisesti tähtää ja ylläpitää tätä ideaalia. Näin ainakin sen perinteisen käsityksen ja merkityksen mukaan.
Mika Niikolta tulisi mielestäni kysyä erikseen hänen kantaansa isyysolettamaan, ja sitten kommentoida sitä. Eikä naureskella oletuksille.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli nainen haluaa olla mies ja tuntee olevansa mies, silloin pitää tehdä steriiliksi.
Ei voi olla niin että maanantaisin haluaa olla nainen ja sitten tiistaisin onkin mies päivä!
Ilmoita asiaton viesti
Niikko näyttää kannattavan siis nykytilaa, jossa nainen, jonka munasolusta lapsi on saanut alkunsa, joutuu käymään läpi hankalan adoptioprosessin jotta hänet tunnustetaan äidiksi. Erikoista!
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005362109.html
Ilmoita asiaton viesti
Tähänkin asiaan tulisi kysyä Niikon kantaa erikseen.
Reilu peli olisi toivottavaa. Ilman kommentteja, jotka perustuvat pelkästään sille miten jokin ”näyttää” olevan, mitä joku ”näyttää” kannattavan tai vastaavaa.
Tällainen jotenkin ärsyttää tavattomasti. Ihmistä pilkataan jonkin sellaisen perusteella mistä ei ole näyttöä. Antamatta mahdollisuutta vastata itse.
Kysy Niikolta, niin voit kommentissasi lainata hänen vastaustaan. Minusta tässä hedeömöitys”hoitojen” soveltamisessa on menty ajat sitten liian pitkälle.
Ilmoita asiaton viesti
Syyllistyt nyt ikävään Niikon aliarvioimiseen. Luotan täysin siihen, että hän osaa kertoa halutessaan mielipiteensä siinäkin tapauksessa, ettei kaikkea ole muotoiltu suorasanaisiksi kysymyksiksi. Tässä foorumialustassa minulla ei ole myöskään mahdollisuutta estää häntä vastaamasta –
enkä toki tahtoisikaan estää.
Ilmoita asiaton viesti
”Syyllistyt nyt ikävään Niikon aliarvioimiseen. Luotan täysin siihen, että hän osaa kertoa halutessaan mielipiteensä siinäkin tapauksessa, ettei kaikkea ole muotoiltu suorasanaisiksi kysymyksiksi.”
-Uskomaton asenne. Ja sinä olet mielestäsi täysin reilu kun esität faktana Niikon näkemyksiä, joita hän ei ole suoraan sanonut. Se on epäreilua, minusta.
Samoin tuo näkemyksesi, että ”aliarvioin” Niikkoa. Tarkoitatko että pidän häntä vähemmän älykkäänä kuin hän oikeasti on? Tuokin on oma tulkintasi, jonka haluat nähdä niin kuin haluat. Totta kai Niikko osaa kertoa näkemyksensä. Ja mielestäsi osoitat ”luottamusta” häntä kohtaan, jos hän ei jotain asiaa mainitse tekstissään?
Ihan oikeasti, toisen näkemyksen ”tietäminen” ja sen esittäminen faktana ja naureskelut päälle, on vastenmielisimpiä ilmiöitä nettikeskusteluissa. Suhtaudutko mielestäsi reilusti ja kunnioittavasti ihmiseen joka on kanssasi eri mieltä?
Ilmoita asiaton viesti
”Ja sinä olet mielestäsi täysin reilu kun esität faktana Niikon näkemyksiä, joita hän ei ole suoraan sanonut.”
Kirjoitin, että hän ”näyttää kannattavan”. Tämä merkitsee, että hän näyttää kannattavan – ei, että esittäisin faktoja siitä, mitä mieltä hän on.
Mutta emmeköhän voisi odottaa hänen vastaustaan? Se olisi mielestäni asiallista.
Ilmoita asiaton viesti
TI: ”Kirjoitin, että hän ”näyttää kannattavan”. Tämä merkitsee, että hän näyttää kannattavan – ei, että esittäisin faktoja siitä, mitä mieltä hän on.”
-Kuules nyt. Ihan turha selitellä, puolustella ja kierrellä. Jos et kerran voi esittää asiaa faktana, MIKSI ottaa sitä esille kommentissa ollenkaan?? Siis käyttää yksi kokonainen puheenvuoro esitelläksesi sitä mitä Niikko ”näyttää kannattavan”. Häh?
”Mutta emmeköhän voisi odottaa hänen vastaustaan? Se olisi mielestäni asiallista.”
-Tiedätkö mitä? Tästä olen aivan samaa mieltä, ja näin olisi pitänyt toimia alun alkaenkin. Odottaa että asianomainen itse sanoo asiasta jotakin, eikä esittää jotain mitä hän ”näyttää kannattavan”. Ja kommentoida sitä ”erikoiseksi”.
Ilmoita asiaton viesti
Noh. Jos joku kannattaa eksplisiittisesti sellaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaa ongelmallisen tilanteen X, ja vastustaa lainsäädäntöä, jonka puitteissa sellaista ongelmaa ei syntyisi, niin ei ole mitenkään haettua todeta, että hän näyttää kannattavan nykytilaa – koska nykytilaa hän näyttää kannattavan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos teet oletuksia toisten näkemyksistä, voisit olettaa ihan keskenäsi, etkä esitellä oletuksiasi julkisesti. Ja päivitellä tätä olettamaasi toisen ihmisen näkemystä ”erikoiseksi”. Eli voi olla myös ”toteamatta” julkisesti jotain mitä ei todeksi varmasti tiedä.
Kyllähän sitä tulee mietittyä vaikka mitä kun toisten tekstejä lukee. Mutta pitäisi osata pitää myös suunsa supussa, tai näppinsä näppäimistöltä poissa jos ei varmaa tietoa ole.
Oletko ihan varma, että Niikko kannattaa nykytilaa ihan tällaisenaan?
En minäkään itse asiassa kannata perinteistä avioliittolakia yksi yhteen sellaisena kuin se aiemmin oli, vaan montaakin asiaa siinä olisi syytä tarkistaa ja tiukentaa.
Ilmoita asiaton viesti
Siis tuo munasolujen siirtäminen on sen verran erikoinen ja poikkeuksellinen tapaus, että ilman muuta olisi käsiteltävä erikseen.
Mutta sinä tiedät etukäteen ja varmasti mitä Niikko tästä ajattelee, ja sinusta on ”erikoista” että hän kannattaa tätä.
Siis ihanko oikeasti oletat, että Niikko kannattaa tällaista?
Ilmoita asiaton viesti
Äitiyslaki on mielestäni ainoastaan välivaihe ennen yleisen vanhemmuuslain säätämistä, koska tuleva äitiyslaki ei korjaa kaikkia juridiseen vanhemuuteen liittyviä praktisia epäkohtia.
Miesparien kohdalla tosiaan toinen osapuoli voi olla synnyttävä henkilö jo nykyisenkin translain puitteissa ja joissoin tilanteissa lapsen etu vaatisi, että hänelle voitaisiin osoittaa kahta useampi juridisesti vastuullinen vanhempi – esimerkiksi luovutussukusoluilla tapahtuvien hedelmöityshoitojen tai sijaissynnytysjärjestelyn yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
”Oikeusministeriön valmistelutyöryhmässä ja lausunnonantajissa on viranomaisten ja oikeusoppineiden lisäksi ollut edustettuna ainoastaan Sateenkaariperheet ry, joten tätä ei voi kutsua laajapohjaiseksi valmisteluksi.”
Heiluuko korvasi?
”Tahot, joilta lausuntoa pyydettiin (*:llä on merkitty ne, jotka osallistuivat lausuntokierrokseen):
Sosiaali‐ ja terveysministeriö *
Ulkoasiainministeriö *
Valtiovarainministeriö *
Espoon käräjäoikeus *
Oulun käräjäoikeus *
Lapsiasiavaltuutettu
Kansaneläkelaitos *
Sosiaali‐ ja terveysalan lupa‐ ja valvontavirasto (Valvira) *
Terveyden‐ ja hyvinvoinnin laitos *
Väestörekisterikeskus *
Suomen evankelis‐luterilaisen kirkon kirkkohallitus
Suomen ortodoksinen kirkkohallitus
Lounais‐Suomen maistraatti *
Itä‐Suomen aluehallintovirasto, maistraattien ohjaus‐ ja kehittämisyksikkö *
Helsingin kaupunki *
Tampereen kaupunki *
Suomen Kuntaliitto *
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry *
Miessakit ry
Naisjärjestöjen Keskusliitto *
Pelastakaa Lapset ry
Sateenkaariperheet ry *
SETA ry *
Suomen Asianajajaliitto *
Trasek ry *
Väestöliitto ry *
Muut lausunnon antaneet tahot:
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Adoptioperheet ry”
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hand…
Ilmoita asiaton viesti
”Lakiehdotuksen mukaan tunnustetun äitiyden voisi peruttaa kuukauden sisällä lapsen syntymästä. – – Tämä jo sinällään kertoo vanhemmuuden käsitteen muutoksesta. Lapsi on kuin tuote, jolla on palautusoikeus.”
Niin tämä kohtahan on kopsattu suoraan tällä hetkellä voimassa olevasta isyyslaista, joten ei mitään uutta auringon alla tässäkään.
”Mies, joka on 16 §:n nojalla tunnustanut isyytensä, voi peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti isyyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä.”
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuossa kohtaa aleta ottaa DNA-näytettä?
Ilmoita asiaton viesti
”Etkö näe mitään ongelmaa siinä, että tämän lain nojalla lapselta katkaistaan yhteys isään?”
En, koskapa tämän lain nojalla ei katkaista lapselta yhteyttä isään. ”Äitiyslain mahdollistama tunnustamismenettely koskisi vain lapsia, jotka ovat saaneet alkunsa hedelmöityshoitoklinikalla siten, että siittiöiden luovuttaja on kieltänyt mahdollisuuden isyytensä vahvistamiseen. Nykytilanteessa näillä lapsilla ei syntyessään ole kuin yksi vanhempi, eikä heille nykyäänkään voida vahvistaa isää.”
”Tai ylipäätään miten kenelläkään muka voisi olla kaksi äitiä?”
Samalla tavalla kuin tähänkin saakka. Uusi laki vain sujuvoittaa vanhemmuuden vahvistamista, se ei mahdollista äitiyttä kenellekään joka tällä hetkellä ei voisi olla äiti.
Ilmoita asiaton viesti
”Mies, joka on 16 §:n nojalla tunnustanut isyytensä, voi peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti isyyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä.”
-Eikö ideana ole pohjimmiltaan se, että biologisen isän tulisi ottaa vastuu lapsestaan/lapsistaan.
Tällehän perustuu myös oletus, että äidin aviomies on lapsen (biologinen) isä. Eli jäljet johtavat (jälleen) sinne, mikä avioliiton perimmäinen tarkoitus on. 🙂
Voiko biologinen isä peruuttaa isyytensä? Ei, eikä pitäisikään voida. Aina tulee olemaan merkittävä ero siinä onko biologinen vai ainoastaan ”tunnustanut” tai oletettu vanhempi. Jos nämä nähdään ”ihan samana asiana”, miten voidaan vaatia biologisilta vanhemmilta sitoutumista lapseen sen enempää kuin vanhemmaksi ”ilmoittautuneilta”?
Jos taas vaaditaan (kuten mielestäni pitäisi) silloin ero eriasteisissa vanhemmuuksissa ja biologisen siteen erityismerkitys ON tunnustettava. Verisiteestä ei pääse mihinkään niin kauan kuin henki pihisee. Se ei ole paperilla vaan suonissa. Kun lapsi on sinun, se on sinun, veriside on katkeamaton side.
Ilmoita asiaton viesti
Lapsen perusoikeuksiin kuuluu äiti (nainen) ja isä (mies).
Ilmoita asiaton viesti
Joo, avioerot laittomiksi. Jos lisääntymiskumppani kuolee, on otettava välittömästi toinen edesmenneen kanssa samaa sukupuolta oleva tilalle rangaistuksen uhalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Joo, avioerot laittomiksi.”
Kannatan ajatusta. Aviorikkojat vankilaan.
Ilmoita asiaton viesti
Uskottomuuden kriminalisointi voisi olla vallan hyvä ajatus. Ja pienet lapset perheessä voitaisiin katsoa raskauttavaksi asianhaaraksi.
Tosin sakkorangaistus olisi ehkä riittävä. Vankila voisi vain pahentaa tilannetta.
Eroaminen on tehty aivan liian helposi. IMHO.
Ilmoita asiaton viesti
”Jose lisääntymiskumppani kuolee, on otettava välittömästi toinen edesmenneen kanssa samaa sukupuolta oleva tilalle”
Niimpä, moniko muuttuu homoksi tai lesboksi tehtyään lapsia vastakkaista sukupuolta olevan kumppaninsa kanssa? En varmaan eläissäni tule ymmärtämään näiden kultuurimarxien järjenjuoksua.
Ilmoita asiaton viesti
Miehistä en tiedä, mutta tunnen useita naisia, jotka ovat eronneet miehistään ja laittaneet hynttyyt yhteen toisten naisten kanssa saatuaan lapsia.
Ja kyllä homomiehilläkin on lapsia naisten kanssa. Ihan perinteisellä tavalla tehtyjä. Lukumääriä en tunne. Naiset ovat joustavampia tässäkin suhteessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Joo, avioerot laittomiksi.”
Siis avioliitto instituutiona on olemassa, koska se mahdollisimman hyvin takaa lapselle äidin ja isän, ihannetapauksessa siten, että isä (mies) ja äiti (nainen) ovat menneet naimisiin, eli sitoutuneet elämään yhdessä kunnes kuolema erottaa, jo ennen lapsen syntymää.
Aiemmin oli velvoite kertoa syy, jos oltiin eroamassa. Kannattaisin tämän velvoitteen palauttamista ja avioeron vaikeuttamista ylipäätään. Ehkä sen mukaisesti kuinka pieniä lapsia perheessä on. Eli tilanne katsottaisiin lapsen edun kannalta. Jos lapsi kärsii vanhempien riitelystä, tai jos on väkivaltaa, on ero varmasti parempi vaihtoehto.
Mutta sen sijaan ero uuden rakkauden tähden voisi olla laitonta ja siitä voisi määrätä sanktiot.
Vähän mielikuvitusta nyt 🙂 Että päästään asian todelliseen ytimeen.
”Jos lisääntymiskumppani kuolee, on otettava välittömästi toinen edesmenneen kanssa samaa sukupuolta oleva tilalle rangaistuksen uhalla.”
-Ja tuo oman ”ehdotuksesi” loppuosa oli hyvin toimimaton. Koska kyse on tietysti lähtökohtaisesti siitä, että lapsella tulisi olla oikeus omaan isään ja omaan äitiin, niin pitkälle ja niin vakaasti ja varmasti kuin se voidaan taata, tai asiaan ylipäätään vaikuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lapsi kärsii aina vanhempien riitelystä. Siksi avioeroa ei ole tarvetta vaikeuttaa nykyisestä.
Minkäkokoista sakkoa ajattelet, satasta vai tuhansia? Pieni sakko ei ole kuin pieni byrokraattinen maksu ja suuri taas tekee erosta mahdollisen vain hyvätuloisille, mikä lyö korvalle kansalaisten tasa-arvoa.
Lapsella ei ole eikä voi olla oikeutta omaan isään ja äitiin, koska on kuolemaan johtavia sairauksia ja onnettomuuksia. Jos lapsella olisi tuo oikeus, ei voisi olla olemassa puolustusvoimia, joihin kuuluvilla on velvollisuus puolustaa maataan henkensäkin uhalla. Voit käydä sankarihaudoilla miettimässä missä on näiden miesten ja naistenkin lasten oikeus isään ja äitiin. Kylmää, mutta valitettavasti tuollaista oikeutta ei ole. Lapsella on kyllä oikeus olla omien vanhempiensa hoidettavana, mikäli nämä siihen pystyvät.
Ilmoita asiaton viesti
”Lapsi kärsii aina vanhempien riitelystä. Siksi avioeroa ei ole tarvetta vaikeuttaa nykyisestä.”
-Anteeksi, mutta mitä tämä tarkoittaa? Sitäkö, että ero on aina parempi vaihtoehto? Voi se joskus ollakin parempi, mutta vanhempien riitely voi joskus olla pienempi paha kuin ero, josta lapsi myös kärsii.
Eroamista on helpotettu jatkuvasti, ja yleistyneet ovat esim. pienten, parivuotiaiden ja nuorempien lasten erot. Suuntaus ei mielestäni ole ollut lainkaan hyvä. Varsinkin kun viestietään, että eroaminen ”kannattaa”.
Omat vanhempani riitelivät kun olin pieni. He ovat kasvaneet ihmisinä, ja olen todella kiitollinen, että pysyivät yhdessä ja voittivat vaikeudet.
—–
”Minkäkokoista sakkoa ajattelet, satasta vai tuhansia? Pieni sakko ei ole kuin pieni byrokraattinen maksu ja suuri taas tekee erosta mahdollisen vain hyvätuloisille, mikä lyö korvalle kansalaisten tasa-arvoa.”
—
-No enpä ole ajatellut summia. Oliko tuo nyt tässä yhteydessä oleellinen kysymys…
—–
”Lapsella ei ole eikä voi olla oikeutta omaan isään ja äitiin, koska on kuolemaan johtavia sairauksia ja onnettomuuksia.”
—
-Kysehän on koko ajan ollut siinä, että lähtökohtaisesti lapselle tulisi taata, niin pitkälle ja niin vakaasti kuin mahdollista, oikeus omaan isään ja äitiin. Joten tuo huomio (itsestäänselvyys) on täysin merkityksetön.
—-
”Jos lapsella olisi tuo oikeus, ei voisi olla olemassa puolustusvoimia, joihin kuuluvilla on velvollisuus puolustaa maataan henkensäkin uhalla. Voit käydä sankarihaudoilla miettimässä missä on näiden miesten ja naistenkin lasten oikeus isään ja äitiin. Kylmää, mutta valitettavasti tuollaista oikeutta ei ole. Lapsella on kyllä oikeus olla omien vanhempiensa hoidettavana, mikäli nämä siihen pystyvät.”
—
-Ei tämä ole enää keskustelua 🙂 Lapsen oikeus isään ja äitiin tarkoittaa oikeutta syntyä oman isän ja äidin hoitoon, kasvaa heidän kanssaan yhteisessä kodissa ja oppia tuntemaan heidät kuin myös sukunsa ja juurensa. Sitä se tarkoittaa. Muu on epärelevanttia ja aiheen vierestä, vaikka toki voidaan ottaa esiin omana keskustelunaiheenaan.
Oliko pointtisi siis se, että koskaan ei ole valtioissa oikeasti pidetty tärkeänä sitä, että lapsi saa kasvaa isänsä ja äitinsä hoidossa, ja tästä todisteena on puolustusvoimien olemassaolo?
Ilmoita asiaton viesti
”Eroamista on helpotettu jatkuvasti, ja yleistyneet ovat esim. pienten, parivuotiaiden ja nuorempien lasten erot.”
Tämä siis on keskustelua. 🙂 Mistä puhut, kun puhut parivuotiaiden ja pienempien eroista? Missä noin pienet voivat solmia avioliiton?
”-No enpä ole ajatellut summia. Oliko tuo nyt tässä yhteydessä oleellinen kysymys…”
Kyllä summat ovat sakoista puhuttaessa oleellisia, mikä muu olisi?
”Lapsen oikeus isään ja äitiin tarkoittaa oikeutta syntyä oman isän ja äidin hoitoon, kasvaa heidän kanssaan yhteisessä kodissa ja oppia tuntemaan heidät kuin myös sukunsa ja juurensa.”
Miksi sitten et sano noin, vaan puhut oikeudesta isään ja äitiin, jota ei kukaan voi taata eikä luvata eikä koskaan ole luvannutkaan. Ajattelitko muuten kertoa tuon lapselle, jonka äiti on kuollut synnytyksessä?
Noista juurista, voinko vaatia korvausta jostain, kun en löydä tietoa isäni isästä ja hänen esivanhemmistaan? Liekö kirkonkirjat palaneet tai jotain, mutta kun minulla sinun mukaasi pitäisi olla oikeus tuntea juureni. Jos nyt sanon suoraan, väitteesi on ihan pelkkää höpönlöpöä. Mitään tuollaisia oikeuksia ei ole eikä tule.
”Oliko pointtisi siis se, että koskaan ei ole valtioissa oikeasti pidetty tärkeänä sitä, että lapsi saa kasvaa isänsä ja äitinsä hoidossa, ja tästä todisteena on puolustusvoimien olemassaolo?”
Tuota voit miettiä itse tykönäsi, kun esität, että lapsella on oikeus isään ja äitiin.
Ilmoita asiaton viesti
Jaana Holmström, jos olet sitä mieltä, että jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella ei mielestäsi ole (ettei lapselle kuulu) luontaista/synnynnäistä oikeutta saada olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana koko lapsuuden ajan, niin pyydän perustelemaan kantasi.
Mitään ihmisen synnynnäistä oikeutta ei voi kukaan milloinkaan ottaa keltään henkilöltä pois. Jos minkä tahansa synnynnäisen oikeuden tarkoittama asia ei käytännössä syystä tai toisesta toteudu jonkun henkilön kohdalla ollenkaan tai se ei toteudu kaiken aikaa, se ei poista oikeuden olemassaoloa. Kyseinen oikeus säilyy henkilöllä kaiken aikaa (vrt. ihmisen oikeus omaan omaisuuteensa ei katoa, jos se varastetaan).
Johonkin yksittäiseen solmittuun sopimukseen perustuvan jonkin oikeuden olemassa olo päättyy, kun sopimuksen voimassa olo päättyy, mutta lapsella olevan minkään synnynnäisen oikeuden olemassaolo ei milloinkaan pääty ennen kuin lapsuus on ohi.
On tärkeää ymmärtää mikä merkitysero on ihmisellä olevalla oikeudella ja kyseistä oikeutta koskevan asian käytännön toteutumisella.
Jokaiselle syntyvälle lapselle kuuluvan luontaisen oikeuden olemassaolo olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana on pääteltävissä tavallista tervettä arkijärkeä käyttäen. Asian ymmärtää parhaiten, kun tuota lapsen oikeutta ajattelee vastasyntyneen lapsen näkökulmasta.
Kuvittele vastasyntyneen yksittäisen lapsen näkökulmasta sellainen käytännön tilanne, jossa vastasyntynyt lapsi on synnytyslaitoksella yhdessä muiden vastasyntyneiden lasten ja lasten äitien kanssa. Tuolla yksittäisellä lapsella on luontainen oikeus päästä synnytyslaitoksella olevien vastasyntyneiden lasten äitien joukosta juuri sen äidin hoidettavaksi, joka hänet synnytti maailmaan. Tuolla lapsella on oikeus saada noista äideistä biologisen äitinsä äidinmaitoa ravinnokseen. Tuota lasta kohtaan tehtäisiin suuri vääryys, jos synnytyslaitoksella olevien vastasyntyneiden lasten äidit sopisivat keskenään, että kyseistä lasta alkaisi imettää ja hoitaa äideistä joku muu kuin se, joka hänet synnytti (edellyttäen, että myös lapsen biologinen äiti on kykenevä imettämään ja hoitamaan omaa lastaan).
Lapsen näkökulmasta asiaa ajateltuna lapsen biologisella isällä ja äidillä on moraalinen velvollisuus hoitaa yhdessä heidän sukusoluistaan syntynyttä yhteistä lasta.
Jos aikuiset toimivat tietoisesti siten, että he jo lapsen hedelmöittymisen aikaan tietävät heidän sukusoluistaan syntyvän lapsen joutuvan kasvamaan heistä jommastakummasta erossa, niin silloin aikuiset toimivat tietoisesti väärin syntyvää lasta kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Selasin Lapsen oikeuksien julistusta. Ei siellä missään julistettu lapsella olevan subjektiivinen oikeus olla biologisten vanhempiensa kasvatettavana. Siellä pyrittiin luomaan mahdollisuuksia siihen, mutta kuten olen sanonut esimerkiksi sairauksien tms. takia kukaan ei voi sellaista taata eikä sellaista oikeutta luvata. Missä siis tällainen oikeus lapselle taataan?
Jos erotetaan oikeus toteutumisesta, oikeus on tyhjää täynnä. Tuo oikeus on kehitelty vain siksi, että voitaisiin vastustaa tasa-arvoista avioliittoa näennäisesti lapsen oikeuksilla. Mutta avioliitossa laillisena sopimuksena ei juurikaan ole kysymys lapsista, minkä voi todeta lukemalla avioliittolain. Lapset mainitaan siellä vain kourallisen kertoja.
Moraali on sitten ihan eri asia. Se näyttää sallivan lapsille ns. lasisen lapsuuden, josta kärsii Suomessa 70 000 lasta. Järkyttävä määrä verrattuna esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parien adoptoimiin lapsiin, joita lieneekö vielä yhtään, jos luetaan pois sisäiset adoptiot? Siis missä on asioiden tärkeysjärjestys nimenomaan lapsen kannalta?
Jos tilanne on se, että lapsi voi valita elämän kehitysmaassa ja aikaisen kuoleman sairauksiin tai elämän ns. länsimaissa, missä fyysiset tarpeet tulevat täytetyiksi ja elämää riittää pitempään, kumman luulet lapsen valitsevan, mikäli valinta pitäisi tehdä syntymässä? Lapselle tarpeiden tyydyttäminen on kaikkein tärkeintä ja se menee ohi biologisen sidonnaisuuden.
Kukaan ei takaa tässä maailmassa vieläkään, että kaikilla biologisilla vanhemmilla on riittävästi kykyjä ja varallisuutta lapsen asianmukaiseen elättämiseen. Tämä olisi mielestäni tärkeämpää kuin jotkin tyhjät oikeudet, joiden toteutumista ei kukaan voi taata.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin 25.9.2017 19:28: ”Jaana Holmström, jos olet sitä mieltä, että jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella ei mielestäsi ole (ettei lapselle kuulu) luontaista/synnynnäistä oikeutta saada olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana koko lapsuuden ajan, niin pyydän perustelemaan kantasi.”
Ehkä ymmärrät tarkoittamani lapsen luontaisen/synnynnäisen oikeuden olemassa olon, jos olet sitä mieltä, että vastasyntyneellä lapsella, joka on synnytyslaitoksella yhdessä muiden vastasyntyneiden lasten ja lasten äitien kanssa, on luontainen oikeus päästä synnytyslaitoksella olevien vastasyntyneiden lasten äitien joukosta juuri sen äidin hoidettavaksi, joka hänet synnytti maailmaan ja että tuolla lapsella on luontainen oikeus saada noista äideistä oman biologisen äitinsä äidinmaitoa ravinnokseen.
Huomautus: Tuota lasta kohtaan tehtäisiin suuri vääryys, jos synnytyslaitoksella olevien vastasyntyneiden lasten äidit sopisivat keskenään, että kyseistä lasta alkaisi imettää ja hoitaa äideistä joku muu kuin se, joka hänet synnytti (edellyttäen, että myös lapsen biologinen äiti on kykenevä imettämään ja hoitamaan omaa lastaan).
Ilmoita asiaton viesti
”Tämä siis on keskustelua. 🙂 Mistä puhut, kun puhut parivuotiaiden ja pienempien eroista? Missä noin pienet voivat solmia avioliiton?”
-Tarkoitin tietenkin pienten lasten vanhempien eroja. Kyllä sinä sen ymmärsit 🙂
”-No enpä ole ajatellut summia. Oliko tuo nyt tässä yhteydessä oleellinen kysymys…”
Kyllä summat ovat sakoista puhuttaessa oleellisia, mikä muu olisi?
-???????????
”Lapsen oikeus isään ja äitiin tarkoittaa oikeutta syntyä oman isän ja äidin hoitoon, kasvaa heidän kanssaan yhteisessä kodissa ja oppia tuntemaan heidät kuin myös sukunsa ja juurensa.”
”Miksi sitten et sano noin, vaan puhut oikeudesta isään ja äitiin, jota ei kukaan voi taata eikä luvata eikä koskaan ole luvannutkaan. Ajattelitko muuten kertoa tuon lapselle, jonka äiti on kuollut synnytyksessä?”
-Nyt en kyllä yhtään pysy perässä mitä yrität sanoa 🙂 Lähtökohta ja ideaali on se minkä esitin. Elämänkohtalot sitten erikseen.
”Noista juurista, voinko vaatia korvausta jostain, kun en löydä tietoa isäni isästä ja hänen esivanhemmistaan? Liekö kirkonkirjat palaneet tai jotain, mutta kun minulla sinun mukaasi pitäisi olla oikeus tuntea juureni. Jos nyt sanon suoraan, väitteesi on ihan pelkkää höpönlöpöä. Mitään tuollaisia oikeuksia ei ole eikä tule.”
-Ihmiset eivät aina voi taata oikeuksien toteutumista. Vain pitää niitä tärkeinä, ja tehdä se mikä voidaan tehdä.
”Oliko pointtisi siis se, että koskaan ei ole valtioissa oikeasti pidetty tärkeänä sitä, että lapsi saa kasvaa isänsä ja äitinsä hoidossa, ja tästä todisteena on puolustusvoimien olemassaolo?”
”Tuota voit miettiä itse tykönäsi, kun esität, että lapsella on oikeus isään ja äitiin.”
-Se oli ihan asiallinen kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo 30 päivän peruuttamismahdollisuus töksähtää kieltämättä itsellenikin. Eiväthän biologiset isätkään voi noin vain katua. Muutoin olen tuon äitiyslain kannalla.
Ilmoita asiaton viesti
Järjetön lakiehdotus – Äitiyslaki!
Sana ’Äitiyslaki’ antaa lakiehdotuksesta myönteisen mielikuvan, mutta kyseisen ehdotuksen sisältö on täysin älytön!
Missään maassa ei ole säädetty vastaavaa, yhtä hölmöä lakia.
Nykyinen vanhemmuuskäsitys Suomessa perustuu biologiaan ja biologisia vanhempia korvaavaan adoptiomenettelyyn.
Ehdotuksen mukaan lapselle voitaisiin juridisesti vahvistaa kaksi äitiä!
Jos lapsella voisi oikeasti olla kaksi äitiä, niin mihin perustuen niitä ei saman tien voisi olla kolme tai useampia?
On täysin absurdi ajatus, että lapsella voisi olla useampi kuin yksi ”virallinen” (juridinen) äiti.
Äitiyttä ei voi luovuttaa toiselle – se sisältyy lapsen olemassaoloon.
Äitiyslaki voisi tehdä miehestä äidin!
Lakiehdotuksessa aitoa äitiyttä käsittelee vain kohta, jossa todetaan ”Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen.”.
Jos ehdotuksen mukainen äitiyslaki säädettäisiin, niin tulevaisuudessa yhdenvertaisuuteen vedoten tullaan ehdottamaan säädettäväksi laki, jonka mukaan lapsella voisi olla useampi kuin yksi juridinen isä.
Jos noin ei tehtäisi, niin silloin miehiä syrjittäisiin asiassa suhteessa naisiin!
Äitiyslaki-aloitteelle on annettu myönteisen mielikuvan antava otsikko ’Äitiyslaki’. Aloitteen sisältö ei vastaa suomen kielen äiti- ja äitiys-sanojen vakiintunutta merkitystä, vaan aloitteella halutaan radikaalilla tavalla muuttaa noiden sanojen vakiintunut merkitys toiseksi.
Adoptoineesta naisesta tulee lapsen adoptioäiti, mutta hänestä ei tule adoptoimansa lapsen autenttista (aito) äitiä.
Lapsella voi olla useampi kuin yksi huoltaja, mutta vain yksi aito (oikea) äiti.
Lapsen äidin naiskumppani on mahdollista nimetä äidin lisäksi lapsen huoltajaksi, mutta ei hänestä oikeasti voi tulla lapsen oikea äiti.
Lapsen äidin kumppanin on mahdollista testamentata omaisuuttaan lapselle.
Lakialoitteen alulle panijoiden yksi tavoite on saada muutettua hedelmöityshoitolakia aloitteessa esitetyllä tavalla (hedelmöityshoidon saajana voisi olla myös kahden naisen muodostama pari) ikään kuin ”takaoven kautta” vetoamalla aloitteen mukaisen äitiyslain säätämisen tarpeellisuuteen. Hedelmöityshoitolain muutosehdotuksesta ei ole käyty keskustelua äitiyslaki-aloitteesta puhuttaessa.
Aloitteessa ei ole otettu ollenkaan kantaa minkälaisia epäkohtia siinä ehdotettujen useiden eri lakien säätämisestä seuraa.
Ehdotetun äitiyslain seurauksena lapsen synnyttäneen naisen eli äidin ja tämän kumppanin (naisen) juridiset oikeudet ja velvoitteet lapseen nähden olisivat kummallakin samat.
Ehdotettu äitiyslaki mitätöisi biologiseen vanhemmuuteen perustuvan lapsen ja äidin välisen suhteen erityisaseman merkityksen lainsäädännössä ja tavallaan puolittaisi äitiyden kahdelle eri henkilölle.
Jos katsotaan, että lapsen oikeudellinen asema synnyttävän äidin naispuoliseen kumppaniin nähden ei ole nyt turvattu riittävän hyvin, niin asiaa voi olla mahdollista korjata paremmaksi tekemällä muutoksia olemassa oleviin lakeihin (esim. laki lapsen elatuksesta sekä laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta) ilman sanojen äiti ja äitiys merkityksen täydellistä muuttamista aloitteessa esitetyllä tavalla ja ilman, että hedelmöityshoitolakia muutetaan aloitteessa esitetyllä tavalla.
Jos lasta hoitaa kaksi naista, se ei tarkoita, että he olisivat molemmat lapsen oikeita äitejä. He voivat molemmat olla lapsen huoltajia, mutta eivät oikeasti lapsen äitejä. Heistä ainakin toinen nainen on sellainen, joka ei ole synnyttänyt kyseistä lasta tai jonka munasolusta lapsi ei ole saanut alkunsa. Esimerkiksi lapsen adoptoinut nainen ei ole lapsen äiti, vaan adoptiovanhempi/-äiti.
Aloitteessa ehdotetun äitiyslain säätämiselle ei ole riittäviä perusteita. Äitiyslain säätämisestä johtuvia epäkohtia ei ole esitetty aloitteessa.
Ennen kuin mitään uutta lakia on järkevää säätää, tulee tehdä perusteellinen selvitys siitä, millä edellytyksillä ja millä tavalla uudessa laissa säädettäväksi tarkoitetut asiat olisi mahdollisesti ratkaistavissa vaihtoehtoisella tavalla esimerkiksi muuttamalla jo olemassa olevaa lakia tai lakeja.
Aloitteessa tarkoitetusta lapsen oikeudellisen aseman turvaamisesta ja oikeuksien toteutumisesta on mahdollista huolehtia ilman ehdotetun äitiyslain säätämistä tekemällä tarvittaessa muutoksia voimassa oleviin säädöksiin.
Mikäli lapselle vahvistettaisiin hedelmöityshoitoon suostumuksen antanut nainen toiseksi lapsen äidiksi, niin lapselle ei voitaisi sen jälkeen enää koskaan vahvistaa isää, vaikka lapsen synnyttänyt äiti ja biologinen isä sekä 15-vuotta täyttänyt lapsi niin haluaisivat. Tämä olisi heikennys nykytilaan verrattuna.
Aloitteen mukaan äitiys voitaisiin tunnustaa samaan tapaan kuin isyys tunnustetaan avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen kohdalla.
Rinnastaminen on kuitenkin lähtökohtaisesti epärealistiseen ajatteluun perustuvaa. Isyytensä tunnustava mies on yleensä reaalimaailmassa lapsen oikea isä tai ainakin hän voisi oikeasti olla. Naisparin toinen osapuoli sen sijaan ei milloinkaan edes teoriassa voi olla lapsen äiti.
Aloitteen tekijöiden yksi tavoite on saada muutettua hedelmöityshoitolakia ”takaoven kautta” vetoamalla aloitteen mukaisen äitiyslain säätämisen tarpeellisuuteen.
Äitiyslain kampanjasivulla todetaan virheellisesti seuraavaa: ”Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi äitiyslaki. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi tarvittavat seurannaismuutokset hedelmöityshoidoista annettuun lakiin…”
Aloitteen mukaisen äitiyslain säätäminen ei edellytä hedelmöityshoitolain muuttamista (muutoksen jälkeen hedelmöityshoidon saajana voisi olla myös kahden naisen muodostama pari) aloitteessa esitetyllä tavalla.
Äitiyslakiehdotuksessa ei edellytetä, että naisen, joka yhteisymmärryksessä hedelmöityshoitoa saavan naisen kanssa antaa suostumuksensa hedelmöityshoitoon, pitää olla hedelmöityshoitoa saavan naisen ”pari”.
Ennen kuin mitään uutta lakia on järkevää säätää, pitää pystyä osoittamaan, että lain säännösten soveltamisesta johtuvat myönteiset vaikutukset olisivat kielteisiä merkittävämmät.
Nykytilan mukaan naisparin ei-synnyttävä osapuoli voi adoptoida äidin lapsen perheensisäisen adoptiomenettelyn avulla.
Adoptiomenettely on lapsen edun mukaista, koska se toimii adoptiovanhemmuuden esteettömyysselvityksenä.
Koska kaikilla lapsilla on ensisijainen oikeus luonnollisiin vanhempiinsa, eli äitiinsä ja isäänsä, on tarkoituksenmukaista, että äidin puolison vanhemmuuden vahvistamista edeltää esteettömyysselvitys.
Ei-synnyttävän naisen pelkkä suostuminen hedelmöityshoitoon yhdessä synnyttävän äidin kanssa ei ole esteettömyysselvitys, koska tämä ilmaisee ainoastaan henkilön suostumuksen asiaan.
äitiyslaki
Google-haku:
• Viimeiset 24 tuntia: https://www.google.fi/search?q=%C3%A4itiyslaki&cli…
• Viimeinen viikko: https://www.google.fi/search?q=%C3%A4itiyslaki&cli…
• Viimeinen kuukausi: https://www.google.fi/search?q=%C3%A4itiyslaki&cli…
Ilmoita asiaton viesti
”Adoptoineesta naisesta tulee lapsen adoptioäiti, mutta hänestä ei tule adoptoimansa lapsen autenttista (aito) äitiä.”
Lehtoselta nälkävuoden pituinen kirjoitus, jonka pointti, mikäli oikein ymmärsin, on yllä olevassa virkkeessä. Kun lakiehdotuksen lähtökohtana on ollut lapsen oikeus vanhempiin tai ainakin yhteen sitoutuneeseen vanhempaan, mikäli synnytyksessä tulee ongelmia, takerrutaan yhteen sanaan.
Meneekö siis tämä sanoilla kikkailu lapsen lapsen edun edelle? Eikö lapsen etu, turvallisuus ja huolehtivan vanhemman olemassaolo olekaan tärkeintä enää?
Ilmoita asiaton viesti
”Meneekö siis tämä sanoilla kikkailu lapsen lapsen edun edelle? Eikö lapsen etu, turvallisuus ja huolehtivan vanhemman olemassaolo olekaan tärkeintä enää?”
—-
-Paljon on esitetty ”pahimpana tilanteena” se, että lapsen biologinen äiti kuolee ennenkuin adoptioprosessi on saatettu loppuun.
Mikä tässä tilanteessa on lapsen kannalta pahin mahdollinen vaihtoehto? Mikä on pahinta mitä lapselle voi tällöin tapahtua? Jääkö lapsi ilman huolehtivaa vanhempaa? Vaikka se ei olisikaan se, joka on lapsen itselleen halunnut?
Ilmoita asiaton viesti
”Mikä tässä tilanteessa on lapsen kannalta pahin mahdollinen vaihtoehto? Mikä on pahinta mitä lapselle voi tällöin tapahtua? Jääkö lapsi ilman huolehtivaa vanhempaa? Vaikka se ei olisikaan se, joka on lapsen itselleen halunnut?”
Jos synnyttävä vanhempi on ainoa laillinen vanhempi, lapsi joutuu yhteiskunnan
haltuun, eli pahimmassa tapauksessa lastenkotiin. Lapsen toisella vanhemmalla, joka ei siis ole vielä laillisesti vanhempi, ei ole mitään oikeutta lapsen kasvattajaksi. Lastenkotiko on lapsen parhaan edun mukainen hoitopaikka?
Tuntuu vähän siltä näitä juttuja lukiessa, että kuka tahansa, paitsi seksuaaliselta suuntautumiseltaan vähemmistöön kuuluva, on lapselle parempi huoltaja. Jos tällaista antaa ymmärtää, on velvollinen esittämään sille myös näyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos synnyttävä vanhempi on ainoa laillinen vanhempi, lapsi joutuu yhteiskunnan
haltuun, eli pahimmassa tapauksessa lastenkotiin.”
——
-Tässä tilanteessa nähdäkseni nimenomaan katsotaan mikä on lapsen etu. Lapselle paras vaihtoehto. Jos (siis tässä tapauksessa kun) on olemassa ihminen, joka haluaa adoptoida lapsen, silloin lapsi voidaan antaa hänelle, JOS tämä katsotaan kelvolliseksi. Ja lapsella on lisäksi oletettavasti myös verisukulaisia.
Miksi hän siis tuosta noin vain ”joutuisi lastenkotiin”?
Niin kävisi tietysti vain jos adoptiota hakeva henkilö ei ole tehtävään kykenevä ja sukulaiset eivät pysty huolehtimaan.
Sanoisin, että pahimmassa tapauksessa lapsi joutuisi epäsoveliaan henkilön adoptoimaksi. Lapselle voidaan etsiä myös sopivampi adoptioäiti.
Eli jälleen: miksi olisi lapsen kannalta paras vaihtoehto, että hänet annetaan ilman muuta henkilölle, joka on ”varannut” oikeuden lapseen? Kun adoptioprosessin läpi käymällä henkilö voi osoittautua kelvolliseksi vanhemmaksi.
—–
”Lapsen toisella vanhemmalla, joka ei siis ole vielä laillisesti vanhempi, ei ole mitään oikeutta lapsen kasvattajaksi. Lastenkotiko on lapsen parhaan edun mukainen hoitopaikka?”
—-
Kyse on lapsen oikeudesta ja lapsen edusta. Jos menehtyneen äidin kumppani ei ole sovelias, lasta ei pidä antaa hänelle, vaan tulee etsiä sopivampi huoltaja. Tällöin nimenomaan toimitaan lapsen edun mukaisesti.
Eikä lastenkoti ole paikka, jossa lapsia ”säilötään” hamaan tulevaisuuteen, vaan heille pyritään löytämään parhaat mahdolliset huoltajat. Jos siis ensiksi adoptioon ilmoittautunut ei ole tehtävään sopiva. Mitä hän melko varmasti ko. tapauksessa on. Joten missä ongelma? Missä lasta kohtaava suuri vääryys tässä kohden?
—-
”Tuntuu vähän siltä näitä juttuja lukiessa, että kuka tahansa, paitsi seksuaaliselta suuntautumiseltaan vähemmistöön kuuluva, on lapselle parempi huoltaja. Jos tällaista antaa ymmärtää, on velvollinen esittämään sille myös näyttöä.”
—–
-Tietenkin seksuaalivähemmistöön kuuluva voi olla erinomainen huoltaja lapselle. Mutta hänelle ei pitäisi antaa tätä oikeutta mitenkään ”itsestäänselvästi”, ohi muiden vaihtoehtojen. Koska lapsen etu on tärkein. Se, että äidin kumppani haluaa adoptoida lapsen, ei ole välttämättä ja itsestäänselvästi lapsen edun mukaista. Äidin menehtyessä on nimenomaan etsittävä sitä mikä on lapsen kannalta paras vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
”-Tietenkin seksuaalivähemmistöön kuuluva voi olla erinomainen huoltaja lapselle. Mutta hänelle ei pitäisi antaa tätä oikeutta mitenkään ”itsestäänselvästi”, ohi muiden vaihtoehtojen. Koska lapsen etu on tärkein.”
Jos tuota logiikkaa lapsen edusta noudatettaisiin, toisen vanhemman menehtyessä pitäisi jäljelle jäänyt alistaa adoptioprosessiin ja tutkittavaksi onko hän kelvollinen vanhemmaksi. Miksi näin tehtäisiin vain samaa sukupuolta olevien parien suhteen?
Etenkin kun avioliitossa mies on automaattisesti syntyvän lapsen isä, ja oikeasti tiedämme ettei tätä biologista sidettä aina ole.
Jos logiikkaasi lapsen edusta noudatettaisiin, miksi kaikkia lapsen saavia pareja ei alisteta adoptiotutkimukseen, koska Suomessa tälläkin hetkellä 70 000 lasta elää ns. lasista lapsuutta ja miksi ihmeessä Koivula ei vaadi sitä? Mutta mielestäsi vain samaa sukupuolta olevien parien kykyä lapsen kasvattamiseen on syytä epäillä.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos tuota logiikkaa lapsen edusta noudatettaisiin, toisen vanhemman menehtyessä pitäisi jäljelle jäänyt alistaa adoptioprosessiin ja tutkittavaksi onko hän kelvollinen vanhemmaksi. Miksi näin tehtäisiin vain samaa sukupuolta olevien parien suhteen?”
—-
-No tässähän se tuli. Kyse on aikuisen ”alistamisesta” johonkin. Ja se on ”epäreilua” ja epämiellyttävää.
Nyt on vallalla käytäntö, kuten on ollut aina, että biologisella vanhemmalla on vastuu omasta lapsestaan. Jos haluat muuttaa tämän, esitä lakiehdotusta vanhemmuuden kriteereistä.
Mutta tilanteessa, jossa lapsi menettää ainoan biologisen vanhempansa, ei ole mitään syytä antaa lasta itsestäänselvästi ensin ilmoittautuneelle adoptoijalle. Jos tämä adoptoimaan halukas kuitenkin osoittautuu soveliaaksi, lapsi annetaan hänelle. Mitä LAPSEN kannalta väärää tässä on? Siirrytkö tässä kohden puhumaan aikuisen oikeudesta lapseen? Ja siitä miten ikävää ja ”nöyryyttävää” on alistua arvioitavaksi. Ei kiinnosta aikuisen oikeus tässä asiassa, anteeksi vain. 🙂
—–
”Etenkin kun avioliitossa mies on automaattisesti syntyvän lapsen isä, ja oikeasti tiedämme ettei tätä biologista sidettä aina ole.”
—
-Jos lapsen biologinen isä on tiedossa, hän on lapsen biologinen isä, ja tämä side pysyy. Katsot taas asiaa aikuisen näkökulmasta, et lapsen edun kannalta.
—–
”Jos logiikkaasi lapsen edusta noudatettaisiin, miksi kaikkia lapsen saavia pareja ei alisteta adoptiotutkimukseen, koska Suomessa tälläkin hetkellä 70 000 lasta elää ns. lasista lapsuutta ja miksi ihmeessä Koivula ei vaadi sitä? Mutta mielestäsi vain samaa sukupuolta olevien parien kykyä lapsen kasvattamiseen on syytä epäillä.”
—-
-Taas puhut aikuisten ”alistamisesta”, mikä on mielestäsi ikävää. Pitäisitkö itse vääränä, jos lapsen hankkimista suunnitteleva heteropari, joutuisi vanhemmuuskoulutukseen, ja saisi lapsenhankinta luvan. Minusta se ei olisi ollenkaan väärin eikä epistä, vaikka aikuiset ”alistettaisiin” tällaiseen. En kuitenkaan aio lakiehdotusta ryhtyä väsäämään.
Miksi kenenkään pitäisi tällaista vaatia?
ENKÄ ole epäillyt samaa sukupuolta olevien parien kykyä lapsen kasvattamiseen. Mutta en ihan oikeasti käsitä sitä, että jos lapsen biologinen äiti kuolee ja adoptioprosessi ON JO KÄYNNISSÄ, niin mitä ongelmaa on siinä, että adoptioon halukas saa lapsen hoidettavakseen JOS on sovelias? Onko tämä LAPSEN kannalta jotenkin väärin?
Ajattelet asiaa täysin aikuisten oikeuksien näkökulmasta. Täysin ja vain ja ainoastaan. En minä epäile lainkaan etteikö äidin naispuolinen kumppani voi olla kykenevä kasvattaja ja ihana adoptioäiti lapselle. Mutta jos asia on niin, että on lapsen edun mukaista päätyä jonkun toisen kasvatettavaksi, niin sitten toimitaan lapsen edun mukaan. Kun biologinen vanhempi (molemmat) on joka tapauksessa jo menetetty.
Veriside on vahva side. Siksi on tarkkaan harkittava kuka on sopiva lapsen huoltajaksi ilman tätä sidettä.
Ilmoita asiaton viesti
Kahden naisen suunnitellessa lapsen hankkimista, on kyse aivan jostain muusta kuin känni-illan jälkeisen yön lopputuloksesta. Tiedätkö kuinka paljon työtä ja vaivaa se vaatii? Etkö olekin sitä mieltä, että melkoinen testi on jo tuon läpikäymisessä läpäisty?
Onko mielestäsi lapsen edun mukaista, että adoptiotutkimuksen ajaksi lapsi joutuu yhteiskunnan haltuun ja täysin vieraiden palkkaa vastaan lapsia hoitavien haltuun? Lapsihan ei voi olla vanhempansa hoidossa tutkimuksen ajan, koska mielestäsi lapsen eteen jo suunnattomasti vaivaa nähnyt vanhempi voisikin sitten kuitenkin olla alkoholisti tai narkkari.
En pidä asiallisena keskusteluna tapaasi pistää minun nimiini erilaisia konservatiivien kehittämiä myyttejä, kuten että ajattelisin asioita vain aikuisen ei lapsen näkökulmasta.
Ilmoita asiaton viesti
”Kahden naisen suunnitellessa lapsen hankkimista, on kyse aivan jostain muusta kuin känni-illan jälkeisen yön lopputuloksesta. Tiedätkö kuinka paljon työtä ja vaivaa se vaatii? Etkö olekin sitä mieltä, että melkoinen testi on jo tuon läpikäymisessä läpäisty?”
—–
-En ole sitä mieltä. 🙂 Ei se takaa yhtään mitään. Ja kyllä minä uskon, että se vaatii vaivaa.
Outoa onkin juuri se, että koko ajan halutaan vähentää sitä ”vaivaa” ja silti vedota siihen, että kun vaivaa on nähty, niin se antaa oikeuden lapseen, joka ei ole oma.
—–
”Onko mielestäsi lapsen edun mukaista, että adoptiotutkimuksen ajaksi lapsi joutuu yhteiskunnan haltuun ja täysin vieraiden palkkaa vastaan lapsia hoitavien haltuun? Lapsihan ei voi olla vanhempansa hoidossa tutkimuksen ajan, koska mielestäsi lapsen eteen jo suunnattomasti vaivaa nähnyt vanhempi voisikin sitten kuitenkin olla alkoholisti tai narkkari.”
—-
-Millä lailla se olisi lapsen edun vastaista? Kyse on väliaikaisesta järjestelystä, ja siitä, että lapsen tulevaisuus pyritään turvaamaan, toimimalla harkitusti siinä kenelle lapsi annetaan kasvatettavaksi.
Millä lailla lapsi saa traumoja siitä, että hän ”joutuu palkkaa vastaan lapsia hoitavien haltuun”? Näet tässä ilmeisesti jotain aivan järkyttävää. Eikä lapsi muuten ”joudu jonkun haltuun” (tarkoitushakuinen sanavalinta) vaan ”hoitoon” tai ”huostaan” olisi parempi ilmaisu. Miksi nämä ammatti-ihmiset olisivat lapselle pahaksi? Tai olisivat jotenkin epäilyttäviä ihmisiä tässä vaiheessa?
Mitä siis tarkoittaa tässä asiassa mielestäsi ”lapsen etu”? Yhä edelleen pidät tärkeimpänä sitä, että lapsen itselleen ”varannut” saa oikeuden lapseen välittömästi.
Ja edelleen, se ”suunnaton vaivannäkö” ei tee kenestäkään ilman muuta soveliasta kasvattajaa. Silti näkisin, että useimmissa tapauksissa adoptioprosessi on kuolleen äidin kumppanin osalta pelkkä muodollisuus. Silti on mielestäni erittäin hyvä asia, että siinäkin nähdään vaivaa, eikä kukaan ole erityisasemassa.
—–
”En pidä asiallisena keskusteluna tapaasi pistää minun nimiini erilaisia konservatiivien kehittämiä myyttejä, kuten että ajattelisin asioita vain aikuisen ei lapsen näkökulmasta.”
—-
-Anteeksi kovasti 🙂 Mutta on kovin vaikea nähdä, että pitäisi lapsen etua tärkeimpänä asiana, kun edellä pääasiassa päivittelit sitä miten aikuinen ”alistetaan” adoptiotutkimukselle. Ikäänkin tämä tutkimus olisi tarkoituksellista kiusantekoa.
Lapsella on useimmiten myös verisukulaisia, kuten isovanhemmat, joiden huostaan lapsi voidaan sijoittaa. Ei ole vain kaksi vaihtoehtoa: menehtyneen äidin naispuolinen kumppani, ja lastenkoti.
Eikö tärkeintä ole että lapsesta huolehditaan, ja että tehdään mahdollisimman tarkkaan harkittuja päätöksiä siinä kuka lapsen lopulta kasvattaa? Oikeasti, lapsen väliaikainen sijoitus ammatti-ihmisten hoitoon ei tosiaankaan ole tässä noin suuren draaman arvoinen asia.
Aina on olemassa riski, että lapsen ei-verisukulainen menettää kiinnostuksensa lapseen. Tässä tapauksessa jos äidin kumppani löytää uuden kumppanin, jolla ehkä on myös lapsia. Tai synnyttää itse lapsen.
Ei tosiaan ole mitenkään itsestäänselvää, että lapsi tulisi antaa ei-sukua olevalle adoptoitavaksi, jos sukulaisia on elossa, ja nämä voivat lapsesta huolehtia. Tämä on oma näkemykseni. Jos katsotaan että sukulaisten hoito on lapselle vakaampi ratkaisu, koko elämänkaarta ajatellen, sitten on.
”Lapsen etu” on paljon laajempi käsite kuin käytännön järjestelyt tärkeää päätöstä tehtäessä. Se päätös nimenomaan tähtää siihen lapsen etuun.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka isät kehtaa ottaa vastaan lapsilisiä jotka on tarkoitettu äideille lapsen elantoa varten?
Kuinka yksinhuoltaja isät kehtaa ottaa vastaan kaikki lapsiperheen tuet vaikka ei ole edes synnyttänyt lapsia ?
Näihin toisaikaisten asioiden veivaamiseen kuluu edukunnan aika . Keskittykää
köyhyyteen,työttömyyteen,leipäjonoihin niistä ne lapst eniten kärsii.
0 eurolla työtä tekevien vanhempien takia. Se on persujen saavutus hallituksessa.
Takiaispuolueena ajaa kepu,kok politiikkaa.
”Äitiyslait” ja muut on lapselle jolla on nälkä yhtä tyhjän kanssa.
”Ope! Mulla on nälkä”! Kertoi IL pienestä koululaisesta -17.
Ps,krst,kepu katsokaa peiliin .
Ilmoita asiaton viesti
Loogisesti asia on hoidettavissa helposti. Biologisia vanhempia kutsutaan isäksi ja äidiksi ja lapsen kasvattajia vain kasvatusvanhemmiksi. Jos he sitten haluavat sukupuoliroolittua, niin olkoot sitten kasvatusisä ja kasvatusäiti, riippumatta siitä, minkälainen kromosomisto heillä on.
Ilmoita asiaton viesti
Suomennettuna:Pilkunviilausta jonkun sanan takia. Kuten avioliittolaissa.
Lillukanvarsien vääntelyä jotta oikeat ongelmat Suomessa jää täysin huomioimatta 200 edustajalta joidenka pitäisi ajaa koko kansan etuja.
Ei vain oman vakaamuksensa ajamana.
Ilmoita asiaton viesti
Turhan päiväistä ajan hukkaamista! Annetaan miesten olla miehiä, naisten naisia, kalojen tai lintujen… kaloja ja lintuja, sekä zisien isiä ja äitien äitejä. Menee ymmärrykseni yli tämä asioiden väkisin kierrättely! Isä ei äidiksi muutu, eikä äiti isäksi. Tärkeintä olis kuitenkin, että lapsella olisi molemmat mallit elämänsä ajaksi jos mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Aikamoista sotkua ollaan nyt rakentamassa ”äitiyslakina”.
Jo pelkästään lain nimi on aivan väärä kun lukee sen alle kirjoitetun sisällön.
Kaikille on selvää, kuka on biologisesti lapsen äiti ja kuka isä.
Ei kenelläkään voi olla kahta isää tai äitiä, sellaisen tuominen on käsitteellistä huijausta, täyttä puppua ja tarpeetonta.
Huoltajuuden voi ottaa vastaan tänä päivänäkin oheishuoltajuutena, ei edes siinä ole mitään ongelmaa.
En ymmärrä ketä ja mitä lakiesityksen sisältämä käsitteiden vääristely hyödyttää. Ei ainakaan lasta.
Ilmoita asiaton viesti
Aiheeseen liittyen kannattaa lukea seuraava lausunto: Kahden äidin malli Äitiyslaki (KAA 3/2016 vp), Helsinki 27.4.2017, Jyrki Anttinen VT
http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/eduskunnan-lak…
Ilmoita asiaton viesti
Aiheeseen liittyen kannattaa lukea seuraava kirjoitus ”Täydentävä lausunto Äitiyslaki-aloitteeseen”
http://aitoavioliitto.fi/tiedotteita/taydentava-la…
Aito avioliitto ry:n täydentävä lausunto – KAA 3/2016 vp Äitiyslaki
http://aitoavioliitto.fi/wp-content/uploads/T%C3%A…
Ilmoita asiaton viesti
Äitiyslaki – Hyvä nimi – Huono sisältö! – 25.9.2017 Timo Lehtonen
http://timolehtonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2433…
Ilmoita asiaton viesti