*

Messu Mielipiteitä lapsista/nuorista, päihteistä, arvoista, valtakunnan politiikasta ja Vantaan Kaupungin päätöksenteosta

Uudet kivilouhokset hölmöä hommaa

  • Uudet kivilouhokset hölmöä hommaa

Pääkaupunkiseudun vuotuinen massakivenkulutus on noin 2 milj. m3ktr. Tällä vauhdilla nykyisistä kivenottopaikoista riittää kiveä noin sadaksi vuodeksi eteenpäin. Ehkä vieläkin enemmäksi, jos louhintatekniikkaan tai kiven kierrätykseen saadaan parannuksia.

Asukkaiden elämää ei pidä häiritä uusilla kivilouhoksilla tai laajentamalla pieniä kivilouhoksia siellä täällä. Muu on yksittäisten yritysten ahneutta ja voiton tekemistä tuhansien ihmisten asuinmukavuuden ja ympäristön kustannuksella.

Mölyä ja pölyä

Joka ei asu kivilouhoksen tai -käsittelylaitoksen läheisyydessä, ei ymmärrä sen vaikutuksia asuinmukavuuteen. Kivenlouhinnasta syntyy voimakasta ääntä, pölyä ja tärinää. Raskas liikenne kuljettaa kivet pois.

Tietysti kivenlouhintaa ymmärrettävästi tarvitaan, mutta ei millä kustannuksella hyvänsä. Kaiken järjen mukaan kivenotto kannattaa keskittää muutamaan pisteeseen, joiden lähistöllä ei asu paljoa ihmisiä. Louhinnan haittoja asuinympäristölle voi hillitä äänieristyksellä ja sijoittamalla linjastoja osin maan sisälle. Joka tapauksessa kivenottopaikka tarkoittaa vuosikymmenet kestävää raskasta louhintatyötä ja peruuttamattomia seurauksia alueen luonnolle.

Itse asun alueella, jossa louhostoimintaan liittyvän alueen laajentaminen 150 hehtaarilla olisi pilannut 4000 asukaan asuinympäristön vuosikymmeniksi. Lupahakemuksessa louhintaa oli suunniteltu jopa 100 metrin syvyyteen. Kaavalaajennus kaatui vasta, kun päättäjät, allekirjoittanut mukaan lukien, ryhtyivät kyseenalaistamaan virkamiesten esityksiä.

Toisena esimerkkinä Vantaan Riipilän alueella tilanne on niin hälyttävä, että jopa ympäristöministeri Tiilikainen on käynyt paikalla. Kahden neliökilometrin alueella on noin 15 sellaista toimijaa, jotka merkittävällä tavalla haittaavat 1000 asukkaan elämää. Kovaa mölyä ja pölyä pitävät etenkin vanhoja autoja hajottava yritys sekä kivilouhos.

Asiantuntijuutta päätöksentekoon

Olen yhä uudestaan joutunut ihmettelemään, miten virkamiesten valmistelut voivat johtaa siihen, että yksittäiset yritykset tekevät voittoa tuhansien asukkaiden elinmukavuuden kustannuksella. Meidän päättäjien tulee olla lujempia ja vaatia virkavastuuta. Kaikki asukkaiden valitukset ja kirjelmät eivät todellakaan ole meteliä turhasta!

Aion ensi viikolla jättää eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun Uudenmaanliiton toiminnasta Sipoon Bastukärrin kivenottopaikan suhteen. Vaikka kyseessä on merkittävä louhoshanke, Uudenmaan liitto ei ole pyynnöistä huolimatta toimittanut hankkeesta lausuntoja. Alue sijaitsee aivan sekä Vantaan että Keravan rajanaapurina, mutta Sipoo ei näytä näiden asukkaiden oloista piittaavan. Juuri tällaisiin tapauksiin Uudenmaan liiton tulisi puuttua myös lausunnoin. Lisäksi sen tulisi tiedottaa kuntia massakiviaineksen todellisesta kysynnästä ja tarjonnasta, jotta uusia projekteja hamuavat yksittäiset konsultit ja yritykset eivät pääse johtamaan kuntien virkamiehiä harhaan.

Olennaista tässä kaikessa on, että päättäjät saisivat oikeaa tietoa ja perehtyisivät asiaan. Vain tällöin asukkaiden etu ja ympäristön viihtyisyys voidaan turvata.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Ja kuka siitä kiveä tarvitsee? Tietysti me kaupunkilaiset, joiden kaduille ja pihoille hiekoitushiekaksi kutsuttua sepeliä levitetään heti kun tilaisuus sallii, murenemaan ja pölyämään, syömään asfalttia ja autonrenkaita. Murske on näköjään kaupungeille ja taloyhtiöille niin halpaa, että sitä kannattaa käyttää kaiken muun talvikunnossapidon korvikkeena. Jos todelliset kustannukset ihmisille ja yhteiskunnalle laskettaisiin, kivilouhoksia ei murskeen saamiseksi kannattaisi pitää toiminnassa lainkaan.

Leena Hyvärinen

Kiertotaloudessa ollaan vasta lapsenkengissä kun hiekoitussepeliä ei kierrätetä. Hiekoitukseen käytetään kallioista louhittua sepeliä. Taloyhtiöille pk-seudulla osoitetaan kyllä lumenkaatopaikat mutta hiekoitushiekkaa ei oteta talteen ja kierrätetä vaikka se kerätään erikseen. Jonkun verran on yritystä käyttää hiekoitussepeliä esim. tienrakennuksessa. On suurta haaskausta kuljettaa kaatopaikalle kaduilta kerättyä hiekoitussepeliä. Kalliot on luonnovara joka ei uusiudu.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Todella aiheellista kivilouhimot. ” Olennaista tässä kaikessa on, että päättäjät saisivat oikeaa tietoa ja perehtyisivät asiaan. Vain tällöin asukkaiden etu ja ympäristön viihtyisyys voidaan turvata”.

Päättäjien ja kansanedustajien pyydän kiinnittämään huomiota ja ryhtymään toimenpiteisiin, koska Tukes ei valvo sille kuuluuvaa räjähdysaineisiin liittyvää toimintaa kivilouhimoilla ja murskaamoilla. Räjäytystoiminta vaatii oman erillisen lupakäsittelyn Tukesilta.

Asutuksen viereen perustetaan valtava räjäytystyömaa piittaamatta mitä räjähteisiin liittyvä lainsäädäntö ja suojaetäisyydet edellyttävät. Lupahakemuksissa jo tuodaan esille, että räjähdysaineita ei ole huomioitu lupaa myönnettäessä. Kuitenkin niitä miljoonia kiloja käytetään lainvastaisesti asutuksien vieressä. Hallinto-oikeuksien päätöksissä lukee näin; Räjäytystöiden säätely ei kuulu ympäristö- tai maa-aineslupien yhteydessä käsiteltäväksi, sillä räjäytystyöt on tarkoitettu niitä koskevan erikoissäätelyn mukaan toteutettavaksi. MIKSI ERIKOISSÄÄTELY on huomioimatta !
Turvallisuusnäkökohdat onnettomuusriskin osalta olisi pitänyt varmistaa TUKES:n luvassa joita ei pystytä edes hakemaan asutuksen läheisyyden vuoksi murskaamoilla ja louhimoilla.
kiinteistöt sijaitsevat räjähdysainevaaravaikutusalueilla onnettomuusvaara 390/2005 varastointi/ käsittely / käyttö. Tästä syystä ympäristö - maa-aines päätöksissä räjäytystoiminta jätetään huomioimatta.

Suomessa kivilouhimot ja murskaamot eivät noudata räjähdysaineisiin liittyvää lainsäädäntöä. Tukes ja poliisi ovat kymmeniä vuosia laiminlyöneet valvonnan. Maa-aines- ja ympäristöluvissa sivutetaan järjestelmällisesti ko. lakiin liittyvät vaatimukset. Ympäristölupaviranomainen myöntää, että: ”Kuten totesin varsinaisesta räjäytyksestä ja räjäytystyöstä on oma lainsäädäntö kuuluvat Tukes, poliisi ja työnsuojeluviranomaisille.”

Seveso II -direktii­vin maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus on Suomessa saatettu voimaan kemikaali- ja maankäyttö- ja rakennuslainsää­dännöllä. Vuonna 1996 voimaan tullut Seveso II -direktiivi säätelee vaarallisia kemikaaleja käyttävien ja varastoivien suuronnettomuusvaarallisten laitosten riskienhallintaa EU-maissa. Direktiivi on otettu osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä vuonna 1999 tehdyllä teollisuuskemikaaliasetuksen muutoksella.

VARASTOINTI JA KULJETUS LOUHINTARÄJÄHTEIDEN KÄYTTÖÄ SÄÄTELEVÄT OHJEET, LAIT JA ASETUKSET: Räjäytys- ja louhintatyössä on noudatettava, mitä laki 390/2005 ja sen alaiset asetukset, edellyttää räjähdysaineen työmaavalmistuksesta, räjäytystyöstä ilmoittamisesta, räjähteen luovuttamisesta, varastoinnista, säilyttämisestä, käytöstä ja hävittämisestä sekä muusta työturvallisuudesta erikseen säädetään.

Tukes ja ympäristöviranomaiset katsovan murskaamoiden räjäytystoimintaa läpi sormien. Samoin jätetään ympäristöriskit selvittämättä. Viranomaiset ovat toiminnallaan myötävaikuttaneet siihen, että ilman asiaankuuluvia lupia perustetut murskaamot saavat toimia.

Valtavat talovauriot hoidetaan räjähdetehtaan konsulttien Finnrockin toimesta näkymättömiksi. Konsulttien toimesta oikeudessa ei mitään havaintoa tärinästä. Tutkittuun tietoon perustuen jo 8500 kg:n räjähdemäärä aiheuttaa Seismologian laitoksellakin havainnon, jota luullaan ensin maanjäristykseksi. . Räjähdys havaittiin poikkeuksellisen voimakkaana myös Helsingin yliopiston Seismologian Insitituutin mittauksissa, jossa sen voimakkuudeksi kirjattiin 1.6 magnitudia.

Meitä on satoja tapauksia savupiiput halki, kaakelit irtosi seinistä, kaivot kuivu ym.Vantaalla on murskaamon räjäytyksien vuoksi esimerkiksi takka irronnut seinästä ja valtavia talovaurioita on tullut muillakin. http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/377100-tass ..
Näitä Espoon kaltaisia laittomia murskaamoita on Uudellamaalla kymmenittäin. Poliisia ei saa tutkimaan eikä paikalle, kun valvova viranomainen lyö laimin valvonnan. http://www.poliisi.fi/luvat/ilmoitus_rajaytystyosta

Espoossakaan ei saa räjähteitä käyttää ollenkaan rikkovat lakia, koska asutuksen viereen ei voi näin mittavaa työmaata perustaa kertapaukut 19 000 kiloa. Räjähteiden valmistukselle ja varastoinnille on haettava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lupa. Räjähteiden käytölle on haettava poliisin lupa. Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005). ja asetukset.

KOSKEE MYÖS EMULSIORÄJÄHTEITÄ Siirrettävään laitteistoon liittyvän emulsioräjähteen raaka-aineiden räjäytystyömaalla tapahtuvan varastoinnin lupamenettelyssä on noudatettava vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annettua valtioneuvoston asetusta (685/2015),

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset