*

Messu Mielipiteitä lapsista/nuorista, päihteistä, arvoista, valtakunnan politiikasta ja Vantaan Kaupungin päätöksenteosta

Osa hallituksesta tukee suurmoskeijaa

  • Osa hallituksesta tukee suurmoskeijaa

Päätökset suurmoskeijasta on pian oven edessä. Ainakin Helsingissä. Voimmeko vain jäädä odottamaan Helsingin kaupungin ilmoitusta sopivan tontin löytymisestä ilman, ettei hallitus käsittele asiaa yhdessä millään tavoin?

Aiemmin, huhtikuussa, 20 kansanedustajaa kysyi ministeri Grahn-Laasoselta moskeijoiden rahoitukseen liittyvistä riskeistä. Jos kansan valitsemat edustajat asiallisesti kysyivät siitä, miten Suomessa huomioidaan muiden maiden kokemukset, on kohtuutonta vastauksessa leimata kysyjien motiivia.

En ihmettele lainkaan, jos kansalaiset eivät uskalla kyseenalaistaa käsitteitä maahanmuutosta, jos jopa kansanedustajien ylle sovitellaan vihapuheen viittaa.  

Keskustelu suurmoskeijan rahoituksesta on käytävä ennen lopullisia päätöksiä. Jätin tänään yhdessä monen kollegan kanssa aiheesta uuden kirjallisen kysymyksensisäministerille. Uutta kysymystä tarvitaan, sillä Opetus- ja kulttuuriministeri ei ymmärtänyt aiemmin huhtikuussa jätetyn moskeijoiden rahoitukseen liittyvän kysymyksen tarkoitusta.

Miksi suurmoskeijahankkeeseen tulee suhtautua kriittisesti:

 

1) Ulkomaalaisen rahoittajan intressit

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Moskeijan ja toimintakeskuksen perustamiskustannukset olisivat noin 110- 140 miljoonaa euroa, vuosittaiset käyttökulut 6-7 miljoonaa. Bahrainin kuningaskunta haluaa rahoittajaksi. Kuka investoisi miljoonia ilman vastapalvelusta?

Jos moskeijan tai toimintakeskuksen halutaan tukevan muslimien integroitumista, Bahrain ei ole oikea rahoittaja. Bahrainin hallitus on loukannut ihmisoikeuksia ja pitää poliittisia vankeja. Rahoittajan halua tukea muslimeita omaksumaan naisten sanan- ja uskonnonvapautta tai naisten oikeuksia länsimaissa ei ole itsestäänselvyys.

Islamilaisen valtion intressissä tuskin on muslimien integroituminen länsimaiseen yhteiskuntaan vaan muslimien eriytyminen siten, että muslimimaiden on mahdollista saada heidät toimimaan itselleen edullisella tavalla myös länsimaiden sisällä. Kysymys on siis viime kädessä suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden tulevaisuudesta.

On olennaista huomioida myös se tosiasia, että moskeijaa hallinnoivan säätiön muodollisilla hallintorakenteilla ei suljeta pois rahoittajan valtaa yhteisössä, jossa suuri osa vallankäytöstä tapahtuu epämuodollisia reittejä pitkin.

 

2) Muslimiväestön sisäiset ristiriidat

Muslimit ovat jakautuneet shiioihin ja sunneihin, joiden välinen väkivalta on maailmalla arkipäivää. Myös Euroopassa ryhmien edustajat ovat murhanneet toisiaan. Muslimien keskinäiset vastakkainasettelut on monilla päättäjillämme vaikea pitää mielessä, koska islam-tietous on ohutta.

Toistaiseksi Suomessa on vältetty vakavat yhteydenotot islamin eri haaroihin kuuluvien muslimien välillä. Suurmoskeijan rakentaminen asettaisi kuitenkin yhden islamin haaran näkyvästi muiden edelle. Se olisi omiaan lisäämään muslimien välistä jännitettä, katkeruutta ja pidemmällä tähtäimellä mahdollisesti myös väkivaltaa.

Monet muslimit vastustavat suurmoskeijahanketta, koska eivät halua tänne samaa vastakkainasettelua, jota ovat paenneet.

3) Muslimiväestön eristäminen yhteiskunnasta

Suurmoskeijan yhteydessä olisi toimintakeskus. ”Tavoitteena on erityisesti lasten, nuorten, perheiden ja vanhusväestön palveluiden tuottaminen tiiviissä yhteistyössä kaupungin ja eri palveluntuottajien kanssa”, kuvaillaan hankkeen tonttivaraushakemuksessa.

Suunnitelmat tulkitsen siten, että käytännössä tiloissa toimisi esimerkiksi päiväkoti ja koraanikoulu, joiden rahoitusta mahdollisuuksien mukaan pyrittäisiin hankkimaan kaupungin kassasta. Ihmettelen, miten hankkeen voi millään tavalla nähdä integraatiota tukevana. Missä välissä lapsi oppii tuntemaan kantasuomalaisia ihmisiä ja yhteiskuntaa, jos hänet laitetaan moskeijan päiväkotiin ja iltapäiväkerhoon?

Maahanmuuttajat ja kantaväestö tarvitsevat keskinäistä kanssakäymistä. Se hälventää epäluuloja ja edesauttaa kotoutumista. Tehtävämme on tukea kotoutumista, ei eristää muslimeja toisistaan ja kantaväestöstä.

Luvan myöntämisessä tai epäämisessä suurmoskeijalle ei ole millään lailla kyse uskonnonvapaudesta. Pääkaupunkiseudulla toimii kymmeniä islamilaisia yhteisöjä, joilla on omia rukoushuoneita eri puolella kaupunkia.

Suurmoskeijan kieltäminen ei ole muslimien vastustamista vaan tarpeellinen toimi sisäisen turvallisuuden ja kotoutumisen tukemisen kannalta. Pelkästään muiden Euroopan maiden varoittavien esimerkkien pitäisi sytyttää punaiset valot jokaisen asiaa pohtivan mielessä.

Lopuksi totean vain sen, että jos esimerkiksi Itävalta on omien huonojen kokemustensa perusteella kieltänyt ulkomaisen rahoituksen moskeijoissa, ei Suomen tulisi tieten tahtoen toistaa samoja virheitä.

Korjattu 17.6 klo 22:49. ministeri Grahn-Laasosen vastauslinkki ei toimi, mutta löytyy tästä osoitteesta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_191+2016.pdf

Kuvan lähde: Wikimedia Commons / Shiraz Chakera

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

”on kohtuutonta vastauksessa leimata kysyjien motiivia.”
Tuossa tekstissä oleva linkki https://intranet.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Doc... ei toimi.
Tuo linkki kannattaisi korvata linkillä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotV... tai tällä linkillä https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Document...

Käyttäjän mikaniikko kuva
Mika Niikko

Kiitos Timo huomiosta. Linkki ei toimi näilläkään osoitteilla. En ymmärrä syytä. Laitoin linkin tekstin loppuun..

anita frisk

Asia ei kuulu hallitukselle, siitä päättää Helsinki. Eihän hallitus voi eikä saakaan päättää muustakaan kaavoituksesta.

Olen seurannut tätä suurmoskeijahanketta joka alkoi jo 1990-luvun alussa, ilmeisesti Moskovasta tulleiden somalien innoittamana. Hanketta varten perustettiin säätiö, joka yritti saada tontin Huopalahdesta, mutta tarjottu hinta ei ollut lähimainkaan tarpeeksi ja McDonalds voitti. Sitten moskeijarintamalla olikin hiljaista, mutta muutama vuosi sitten kuulemma tehtiin tarjous Töölönlahden tontista. Anas Hajjar oli hyvin tuohtunut ettei kaupunki edes vaivautunut vastaamaan, tarjoussummaa hän ei kertonut. Vuosi sitten suurmoskeija tuli taas framille, puuhaajina suomalaiset Pia Jardi ja - hämmästyttävästi - eläköitynyt suurlähettiläs Ilari Rantakari. Rahaa kuulemma olisi löytynyt 100 miljoonaa, tuosta vaan pikkuvaltio Bahrainista. Oikeana rahoittajana arvatenkin Saudi-Arabia, mutta mitähän ihmeen intressiä saudeilla tähän sijoitukseen olisi? Muistaakseni Köpiksen suurmoskeija maksoi parikymmentä miljoonaa, ja nyt sitten viisinkertainen summa maahan jossa on vähemmän muslimeita? Joku tässä nyt ei ihan stemmaa.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Asioiden kulusta ja nykytilasta tietämättömänä noista kirjoitetuista tekteistä tulee väistämättä mieleen, että asia/tilanne on syytä selvittää perin pohjin!

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Ei mitään suurmoskeijaa todellakaan. Islam ja sen opit on tarkoitettu vain "vääruskoisten" tuhoamiseen ja oman uskonnon valta-aseman levittämiseen kaikkialle maailmaan. Sokeat päättäjät eivät tajua asian vakavuutta.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

Mikä laki meillä kieltää kirkkojen/moskeijojen, Valtakunnan salien tai ylipäätänsä uskonnollisten huoneistojen rakentamisen.
Yleensä ne tehdään vielä ihan omilla rahoilla. Olen käynyt mm. Jehovan todistajien uudessa temppelissä. Silloin siellä oli rakentamisen jälkeen ns. avoimet ovet. Mielenkiintoinen rakennus.
Olen käynyt myös moskeijassa mm. Dubaissa,ortodoksikirkossa Helsingissä, Moskovassa ja Pietarissa. Suomalaisessa kirkossa mm. Buenos Airesissa ja ties missä päin maailmaa ja uskontoja ja temppeleitä riittää yllin kyllin.
On aika outoa, että kansanedustaja pelkää rakennusta! Pitäisikö meidän ns. jumalattomien alkaa pelätä helluntailaisten kirkkosaleja?

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Itsekin ihmettelen tätä moskeijapelkoa. Eihän moskeijoissa ole pakko käydä jos ei niistä ole kiinnostunut. Moni moskeija kuten synagoogakin on arkkitehtuurisesti kiinnostava ja uusien asioiden näkeminen on mieltä avartavaa.

Käyttäjän mikaniikko kuva
Mika Niikko

Suosittelen lukemaan kirjoituksen ennen kommentointia. Kysymys on ennen kaikkea ulkomaisesta rahoituksesta ja vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan..

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari Vastaus kommenttiin #8

Joissain maissa pidetään siitä että maahan saadaan investointeja maan ulkopuolelta. Nähtävästi Suomea ollaan nyt sulkemassa myös investointien osalta. "Rajat kiinni" siis myös näiltä osin.

Seuraavaksi nähtävästi turismi?

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen Vastaus kommenttiin #8

Mitkä ulkomaiset rahoitukset pitäisi eduskunnassa kieltää?

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1337222464674
Kun mainitsin käyneeni kirkossa myös Buenos Airesissa niin surukseni viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen kohtasin siellä varsin surullisen näkymän(2013). Antamastani linkistä huomaa mistä on kyse.
Haastatellun Pertti Mustosen kanssa tapasimme ja hän kertoi minulle ja vaimolleni meille juurta jaksain, että mitä on tapahtunut.
Nyttemmin on tullut esille, että kirkko on jutussa ilmenevässä kunnossa edelleen!
Tietysti on niin, että ev.lut. uskonto ei ole oikein suosiossa Soinin oman kirkkokunnan hallitsemassa maassa. Mikään hanke ei tuossa rakennuksessa etene.
Mainittakoon, että aikoinaan merimieskirkon ns. sielunpaimenena oli Pentti Saarikosken veli Ismo Saarikoski. Hieno ihminen joka hoiti meille merimiehille kirjoista alkaen jalkapallo otteluihin lippuja. Ja saunassa oli hyvät löylyt. Sieltä oli hyvä lähteä "Boniksen" iltaan.

Siis vielä kerran, ev.lut uskonto oli vierasta tuossa maassa. Se oli eräänlainen sirpaleuskonto, siis samantyyppinen mitä meillä on nyt ja tulevaisuudessa Islam. Turha pelätä ns. vieraita uskontoja. Tai sitäkään, ettei kuulu mihinkään uskontokuntaan.
Luin Niikon eduskuntakysymyksen. Olen tyytyväinen, että persujen ek-ryhmän enemmistö ei tuota Niikon vuodatusta allekirjoittanut.
Erityinen kiitos Turusen Kaitsulle.

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen

Olen samaa mieltä Niikon kanssa asiasta. Ei Suomeen tarvita mitään suurmoskeijaa. Sen vaikuttajahenkilöitä haastateltiin aikaisemmin YLEssä ja rahan alkuperä ei vaikuttanut olevan kenellekään heistä selvä tai jos oli, sitä ei haluttu kertoa. Todennäköisin rahoituslähde on Saudi-Arabia ja salafistit. Vihoviimeinen ryhmä jakamaan oppiaan maassamme.

On myös naiivia uskoa vakuutuksia siitä, että sunnit ja shiiat ovat kaikki tervetulleita. He ovat kuin tuli ja vesi, eivätkä taatusti mahdu samaan tilaan. Tämän ovat myös shiiojen edustajat todenneet.

Yhteiskuntaan integroitumisessa ja muotiasiassa eli "kotoutumisessa" otettaisiin iso askel taakse päin. Synnytettäisiin oikea eriytymisen ja todennäköisesti radikalismin linnake. Kiitos ei.

Käyttäjän PekkaMkinen kuva
Pekka J. Mäkinen

http://yle.fi/uutiset/itavalta_tiukkana_moskeijoil...

http://paavotajukangas.com/2015/06/01/sapo-ruotsin...

SÄPOn mukaan ainakin Örebron ja Eskilstunan moskeijat ovat olleet terroritoiminnan yhteyspisteitä, joissa muslimiterroristit ovat kokoontuneet ja suunnitelleet jihadia. Poliisin mukaan radikalisoituminen ja jihadistien rekrytointi on ollut hyvin selkeää toimintaa

http://yle.fi/uutiset/itavalta_tiukkana_moskeijoil...

Englannin pääministeri David Cameron aikoo nyt suljetuttaa kaikki moskeijat saatuaan tietää terroristien soluttautumisuhasta kaikkialle Lontoon virkajärjestelmiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset