Messu Mielipiteitä lapsista/nuorista, päihteistä, arvoista, valtakunnan politiikasta ja Vantaan Kaupungin päätöksenteosta

Pakkoruotsi ja demokratian sattumanvarasuus

Eduskunnan sivistysvaliokunta ehdotti tänään hylättäväksi kansalaisaloitetta ”Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla”. Valiokunta korosti mietinnössään ruotsin kielen yhteiskunnallista, historiallista sekä sivistyksellistä ulottuvuutta, ja sitä, että valiokunnan mielestä molempia kansalliskieliä koskevat perustaidot kuuluvat yleissivistykseen.

Perussuomalaiset on alusta saakka kannattanut kansalaisaloitetta koskien pakkoruotsia. Valiokunnan mietinnön sisältö kuvaa ruotsin kielen tarpeellisuutta tavoilla, jotka eivät pohjaudu tosiasioihin. Ruotsin kieli ei ole Suomen yhteiskunnallisen tai koulutuksellisen sivistyksen pohja eikä peruspilari.

Mietinnössä valiokunta oli huolissaan siitä, että kielten opiskelu on kaiken kaikkiaan vähentynyt. Ongelmaa ei kuitenkaan ratkaista pakottamalla opiskelemaan ruotsia, sillä epämotivoitunut oppilas ei halua pakkoruotsin lisäksi enää ylimääräistä kieltä. Sen sijaan kielten opiskeluun tulisi kannustaa tarjoamalla laajempaa valikoimaa ja mahdollisuutta opiskella esimerkiksi kiinaa tai muita tulevaisuudessa yhä merkittävämpiä kieliä. Suomen viennin edistäminen on tärkeää ottaa huomioon tässäkin kohdin. 

Valiokunta totesi mietinnössään, että on tarpeen käydä keskustelua tulevaisuuden työntekijöiden kielitaidon suhteen. Siinä mielessä mietintö on ristiriitainen.

Valiokunnan olisi pitänyt tuoda ilmi myös tosiasiat siitä, paljonko pakkoruotsi maksaa ja mitkä ovat pitkän aikavälin tavoitteet ruotsin kielen vapaaehtoisuuteen pääsemiseksi. Pakkosivistämisestä tulisi päästä eroon ja yksilöiden valinnanvapautta lisätä.

Kansaa hämätään uskottelemalla että demokratia toteutuu kansalaisaloitteiden käsittelyssä. Todellisuudessa aloitteet ajetaan läpi muodossa, jonka hallitus on etukäteen päättänyt. Mikään ei muutu, ellei sitä ole hallitusneuvotteluissa edeltä käsin päätetty. Poikkeuksena tästä oli avioliittolain käsittely, jossa valiokunnan asiantuntijuuteen ei uskottu, vaan kansanedustajat taipuivat puoluejohtajien painostuksen alla. Vastaavanlaista painostusta tullaan tulevien aloitteiden kohdalla tuskin näkemään. Ruotsinkielen vapaaehtoisuus tai rattijuopumusrangaistuksen koventaminen eivät saa mediasirkusta aikaiseksi.

Kansalaisaloitteet eivät välttämättä edistä demokratiaa ja olisikin tärkeää, että Suomessakin siirrytään suoran kansanäänestyksen käyttöön ensi vaalikaudella. Näin demokratian toteutuminen varmistetaan koko kansaa koskevien tärkeiden asioiden osalta.

Tulevissa vaaleissa äänestäjien täytyy taas varautua siihen, että he eivät saa vastinetta äänelleen valitsemiensa ehdokkaiden kautta. Puoluekuri karsii turhat vaalilupaukset. Siksi suora kansanäänestys koko kansaa koskettavissa asioissa on luotettavin tapa demokratian toteutumiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Kun kansalaisille annettiin mahdollisuus tehdä näitä kansalaisaloitteita, useat valtapoliitikot sanoivat että nyt kansalaisille tulee mahdollisuus vaikuttaa oikeasti itseään koskeviin asioihin. Mutta miten kävikään, edustuksellisen näennäisdemokratian valopilkut vain ostivat aikaa itselleen ja näennäisdemokratialleen, jotta kansalaisten kannalta tarpeellisia uudistuksia ei tarvitsisi tehdä!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset